Kun Ähtärin eläinpuisto 1973 perustettiin, sinne päätettiin ottaa vain Suomessa eläviä eläimiä. Nyt siellä voi kuitenkin nähdä esimerkiksi pikkupandan ja lumileopardin. Miksi?
20.1.2016
Kun Ähtärin eläinpuisto 1973 perustettiin, sinne päätettiin ottaa vain Suomessa eläviä eläimiä. Nyt siellä voi kuitenkin nähdä esimerkiksi pikkupandan ja lumileopardin. Miksi?
Siksi, että nämä eläimet elävät luonnossa erittäin uhanalaisissa oloissa. Niitä salametsästetään ja niiden elinalue kapenee vuosi vuodelta. Eläintarhoissa eläimet ja niiden geeniperimä ovat turvassa.
Eläintarhojen ja -puistojen merkitys on laajentunut. Ne eivät edistä enää vain matkailua vaan toimivat opetus- ja valistuskohteina ja nyt monien eläinten viimeisenä turvapaikkana.
Katso videolta, miten sudet jolkottavat Ähtärissä. Susi on kotimainen henkipatto. Kun eläimen näkee silmästä silmään, saattaa mieleen kylväytyä empatian siemeniä. Silloin yksi eläintarhojen tehtävistä on toteutunut.
Suomen Luonto vieraili Ähtärissä viime vuoden lopulla. Lue juttu Suomen Luonnosta 1/2016!
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa alettiin käyttää niin sanottua toimintakynnysmallia suden pihakäynteihin. Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kertoo, mitä se tarkoittaa.