Viime talvena seurasin netistä lähettimellä varustettuja susia. Erityisesti minua viehätti nuori urossusi Vartti. Se käväisi lähimpänä omaa kotiamme, joskin välimatkaa oli silloinkin noin 10 km. Vartti oli reipas kulkija, ja sen liikkeissä huomiota kiinnitti asutuksen huolellinen välttely. Parhaiten se viihtyi Saunajärven ja Elimyssalon seudulla itärajan pinnassa. Vartti löytyi kuolleena viime huhtikuussa.
Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa alettiin käyttää niin sanottua toimintakynnysmallia suden pihakäynteihin. Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kertoo, mitä se tarkoittaa.
Kun Ähtärin eläinpuisto 1973 perustettiin, sinne päätettiin ottaa vain Suomessa eläviä eläimiä. Nyt siellä voi kuitenkin nähdä esimerkiksi pikkupandan ja lumileopardin. Miksi?
Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa esitetään suden ”kannanhoidollisen metsästyksen” sallimista. Maa- ja metsätalousministeriön virkamies Sami Niemi vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.
Suomen Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen ei pidä soveliaana sitä, että eräät riistanhoitoyhdistykset ovat levittäneet adressia, jossa vaaditaan vapaata oikeutta tappaa susia. Adressi on tehty epävirallisen yhdistyksen nimissä. Sen taustalla on rikostaustaa omaava yksityishenkilö.
Perhon salakaadoista käytävässä oikeudenkäynnissä kiistellään suden ja koirasuden erottamisesta dna-menetelmällä. Oulun yliopiston biologian laitoksen professori Jouni Aspi vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.
