Toukokuun alku tarjosi hienot mahdollisuudet lintuhavainnointiin.
Nokkavarpunen on erikoistunut rikkomaan hyvin vahvalla nokallaan hedelmien ja marjojen "kiviä" ravinnokseen. Sen herkkua ovat mm. tuomen marjojen ja kirsikoiden kivet. Muu marja-aines putoaa maahan! Tämä keväinen nokkavarpunen on kuvattu Helsingissä 7.5.2017. Kuva: Samuli Haapasalo
Teksti: Samuli Haapasalo
38/100
Toukokuun alku tarjosi hienot mahdollisuudet lintuhavainnointiin. Ihan pihallakin oli mukava havainnoida.
On hauska, että Helsingissäkin voi pihalta ”bongata” vaikkapa nokkavarpusen. Kaiken lisäksi tämä arka, harvalukuinen lintu oli pesänrakennuspuuhissa. Taittoi pensaista hyvin ohuita oksia pesänrakenusaineiksi ja lensi ne nokassaan tiheään metsikköön.
Nyt jo väistynyt lämmin toi tullessaan luonnonmukaiseen kaupunkipuistoon montakin laulajaa: sunnuntaina olivat äänessä paju- eli uunilintu, mustapääkerttu ja hernekerttu. Rastaiden pesintä on aluillaan, samoin tiaisten – kannattaa seurata pönttöjä. Montaa vähän myöhässäkin olevaa lajia odotetaan. Toivottavasti sääolosuhteet kehittyvät linnuille suotuisammiksi kohti kesää, vaikka juuri nyt puhalteleekin taas kovin kylmä virtaus.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Pitkänlinjan luontoharrastaja ja retkeilijä, jonka harrastus on laajentunut lintu- ja luontokuvaukseen. Kuvaa mielellään lintuja ympäristössään sekä niiden kevät- ja syysmuuttoa, maisemia, miljöitä ja tunnelmia.
Julkaisee havaintojaan luonnosta Suomi 100 -juhlavuoden ajan. Kuva: Pekka Nurminen
Jotenkin kaikki kohtaamiset lapinpöllön kanssa ovat kovin mieleenpainuvia, tunnelmallisia. Pöllön äänetön lento, tuijottavien silmien päättäväisyys, iso pyöreä pää ja koristeelliset naamakuviot luonnehtivat mitä aidointa metsien lintua – aika harvalukuista.