100 päivää luonnossa: Kaunis närhikin ruokintapaikalle
Koreasti pukeutunut närhi lienee saanut vanhan kansan käyttämän nimensä "paskonärhi" vierailuistaan ruokailemassa pihanlaidan avoimilla tunkioilla - ennen kompostiaikaa! Mutta kaunis närhi on. Tiilenpunaiset rinta, vatsa ja yläselkä sekä taivaan sini-musta-valkoinen siipi!
Koreasti pukeutunut närhi lienee saanut vanhan kansan käyttämän nimensä ”paskonärhi” vierailuistaan ruokailemassa pihanlaidan avoimilla tunkioilla – ennen kompostiaikaa!
Mutta kaunis närhi on. Tiilenpunaiset rinta, vatsa ja yläselkä sekä taivaan sini-musta-valkoinen siipi! Kirkkaanvalkoinen loistaa pyrstön tyvestä varsinkin lennossa. Pään värikuviot ja silmämeikki ovat hillityn moninaiset. Närhen lento itsessään on hieman horjakkaa. Ääni on paha rääkäisy. Närhi on varislintu.
Luonteeltaan närhi on valpas ja tarkka. Pesimäaikana se kuin katoaa. Joskus, varsinkin syksyllä närhi voi tulla pihalle, talvella uskaltautua myös lintulaudalle metsänlaidassa. Välillä alkusyksystä närhi innostuu vaeltamaan sankoin joukoin. Mutta talvenkin se pärjää syvällä metsässä – varmasti paljolti hyvän talvivarastointinsa turvin. Muun muassa tammenterhoja – siellä missä niitä on tarjolla – se kerää syksyllä ahkerasti piiloihinsa. Tänä vuonna terhotkin tuntuvat olevan vähissä.
Kun talviruokintapaikan perustaa metsään jo lokakuun alussa ja ”tuhlaa” vähän maapähkinöihinkin, närhi ilmestyy todennäköisesti apajalle, ehkä pari kolmekin. Äänekäs rääkäisy paljastaa lähestyvän, muuten varovaisen närhen. Sillä on kuitenkin myös jänniä soinnikkaita ääniä ja se matkii erittäin taitavasti. Närhellä on syksyllä kova tahti napata pähkinöitä nokkaansa ja piilotella ne sopiviin paikkoihin talven varalle ja palata pian hakemaan lisää. Närhelle kannattaa myös kerätä terhoja tilaisuuden tullen. Kätköillä on iso merkitys närhen menestykselle talven yli.”
Närhen pyrstön tyven valkoinen näkyy lennossa niin ylä- kuin alapuoleltakin.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Pitkänlinjan luontoharrastaja ja retkeilijä, jonka harrastus on laajentunut lintu- ja luontokuvaukseen. Kuvaa mielellään lintuja ympäristössään sekä niiden kevät- ja syysmuuttoa, maisemia, miljöitä ja tunnelmia.
Julkaisee havaintojaan luonnosta Suomi 100 -juhlavuoden ajan. Kuva: Pekka Nurminen
Närhi käy keräämässä pihatammista terhoja ja kuljettaa niitä metsiin poskipussit pullollaan. Metsissä on tammen taimia tuhansittain, mutta kun olen itse yrittänyt kylvää, eivät terhot ole itäneet. Pitääkö terhojen kulkea närhen suolen läpi, jotta ne itäisivät? Miten närhi löytää terhokätkönsä?
Närhi ahtaa ruokintapaikalla suuhunsa uskomattomia määriä pähkinöitä ja muuta ruokaa, jonka se kuljettaa metsään kätköihinsä. Onko närhen nokassa samanlainen pussi kuin pelikaanilla?
Puut tykkylumen täydellisessä peitteessä. Vapaat, sulat kosket. Auringonnousun aavistus punaa puut epätodellisen kauniiksi. Rapsakka pakkanenkaan ei pure, päin vastoin se tuntuu hyvältä. Tällaista oli viime viikon linturetkellä Kuusamossa.