Suomalaiset keräävät metsämarjoja vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja. Mutta kelpaavat marjat muillekin.
Keräämättä jäävät marjat eivät suinkaan mätäne metsiin, vaan niillä herkuttelevat etenkin monet nisäkkäät ja linnut.

Karhu ja supikoira tankkaavat rasvavarastojaan talvilevon varalle. Linnuista marjoja hyödyntävät etenkin kanalinnut, mutta monet muutkin lajit täydentävät marjoilla syksyistä ruokavaliotaan.

Puolukka kukki tänä vuonna tavanomaista runsaammin. ”Puolukka on myöhäisemmän kukintansa ansiosta varmempi marja kuin mustikka, joten onnistuneen kukinnan perusteella voidaan odottaa myös hyvää satoa”, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.

Viileän kevään takia kaikkien marjojen satokausi on ollut pari viikkoa myöhässä tavanomaisesta, eikä puolukka tee tästä poikkeusta. Toisaalta olemme viime vuosina tottuneet varhaisiin satoihin, sillä pitkällä aikavälillä marjakausi on aikaistunut. ”Vielä 1960-luvulla esimerkiksi lakkaa päästiin poimimaan Etelä-Lapissa vasta heinä-elokuun vaihteessa”, Peltola huomauttaa.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi