Ely ja osakaskunnat neuvottelevat uhanalaisen saimaannorpan Puruveden kuutille turva-aluetta
”Myönteistä henkeä on kuultu. Siihen viittaa sekin, että kaksi osakaskuntaa pitää ylimääräisen kokouksen.”
Puruveden Pilvi-kuutti. Kuva Juha Taskinen
Saimaan Puruvedeltä löydettiin tämän kevään pesälaskennoissa pitkästä aikaa saimaannorpan kuutti. Löytö osoitti alueen kuuluvan jälleen norpan lisääntymisalueeseen.
Saman tien heräsi huoli Pilvi-kuutin selviytymisestä. Verkkokalastusta ei ole Puruvedellä rajoitettu muiden lisääntymisalueiden tapaan.
Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina TiainentoivoiSuomen Luonnossa vapaaehtoisia neuvotteluja vaaratilanteen ratkaisuksi.
Ely-keskus Mikkelissä onkin tehnyt asiassa aloitteen kolmelle osakaskunnalle.
”Heille tehdään esitykset rajoitusalueista”, sanoo kalatalousasiantuntija Seppo Reponen Etelä-Savon Elystä.
”Myönteistä henkeä [asiaa kohtaan] on kuultu. Siihen viittaa sekin, että kaksi osakaskuntaa pitää ylimääräisen kokouksen.”
Verkkokalastuksen rajoitukset voivat astua voimaan heti kokousten jälkeen. Niiden pitämistä ei voida kiirehtiä, koska yhdistysten säännöissä olevaa määräaikaa kutsusta kokoukseen ei voida sivuuttaa.
”Osakaskunnat voivat toki jo ennen kokoustakin tiedottaa tilanteesta”, sanoo Reponen.
Lähellä nyt löytynyttä kuuttipesää on valtion yleisvesialue.
”Sen kalastuksesta päättää Metsähallitus”, sanoo Reponen.
Hänen tiedossaan ei ole, onko Metsähallitus rajoittamasta kalastusta alueellaan.
Puruvesi sijaitsee Punkaharjun pohjoispuolella. Kartta Metsähallitus
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen norpan alalaji, jota esiintyy koko maailmassa vain Saimaassa. Kanta on pirstoutunut sokkeloisen Saimaan eri osiin. Liikkuminen alueiden välillä on rajoittunutta, joten osakannat ovat osittain eristyneitä, ja niillä on jo perinnöllisiäkin eroja.
Verkkokalastusrajoitukset ovat auttaneet kuuttien selviytymistä. Viime vuosien heikkoina lumitalvina norpille on kolattu pesintää helpottavia apukinoksia, jollaiseen syntyi myös Puruveden Pilvi-kuutti.
Apukinokset voivat kuitenkin olla tulevaisuudessa yhä vaikeampia toteuttaa, jos lunta ei ole kolattavaksikaan. Jo kuluvana talvena lunta oli tarkoitukseen Etelä-Saimaalla paikoin kovin vähän.
Tulevaisuuden haasteet pitävät kannan lievästä kasvusta huolimatta saimaannorpan uhanalaisena luultavasti pysyvästi. Tutkijoiden mukaan norppakannan olisi edelleen vahvistuttava ja levittävä Saimaalla mahdollisimman laajalle.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Saimaannorpan pesälaskentoihin osallistui taas tänä vuonna noin sata vapaaehtoista laskijaa. Toimittaja Johanna Mehtola huristeli potkukelkalla saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiaisen, aluepäällikkö Anna Vuoren ja norppatiedottaja Antti Franssilan kanssa Etelä-Saimaan jäillä etsimässä norpan pesiä ja jälkiä kuuteista. Tänä vuonna kuutteja löytyi koko Saimaan alueelta 78. Emme nähneet retkellämme saimaannorppaa tai kuuttia, mutta näimme kuitenkin jälkiä niiden elämästä. Keväisellä järven jäällä oli kuitenkin paljon muutakin vipinää.