Toukat ovat erikoistuneet pienten tuhohyönteisten kiusaamiseen.
Kuva: Jani71/ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Ismo Rautiainen
Asunnon ikkunalta voi keskellä talvea löytyä parin sentin kokoinen punaruskea hyönteinen. Usein kyseessä on talvehtimispaikastaan eksynyt harsokorentoihin kuuluva pihakorento (Chrysoperla carnea). Jos tarttuu taitetun sanomalehden sijaan suurennuslasiin ja katsoo olentoa lähempää, voi sen kauneuden todeta – läpikuultavissa siivissä risteilee yksityiskohtainen kuviointi ja suuret silmät ovat melkein yliluonnollisen metallinkiiltoiset.
Harsokorentojen toukat ovat erikoistuneet pienten ja heikkojen kiusaamiseen. Ruokalistaan kuuluvat esimerkiksi kirvat, ripsiäiset ja punkit, jotka tekevät tuhojaan puutarhoissa ja viljelyksillä. Harsokorennot ovat siis ihmisen kannalta mukavia otuksia ja niitä käytetään monissa maissa biologisessa tuholaistorjunnassa. Hyönteiset voidaan kuljettaa kohteisiin vain munina, koska toukkien välinen kannibalismi on niin yleistä.
Harsokorentojen soidinmenot ovat mielenkiintoiset. Koiras värisyttää takaruumistaan, josta värinä kulkeutuu alustan kautta naaraan aistittavaksi. Naaras vastaa koiraalle värisyttämällä itseään. Duetto jatkuu aikansa ja muuttuu paritteluksi. Tietyt harsokorentolajit ovat ulkonäöltään käytännössä identtisiä, mutta ne voidaan tunnistaa luotettavasti soidinäänten taajuuksia tarkastelemalla.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Hyttynen, kärpänen, kovakuoriainen, perhonen ja moni muu pikkueläin on suomalaisten kielenkäytössä riimitelty ötökäksi. Erilaisia ötököitä on Suomessa yli 25 000 lajia.
Kaartelin toukokuun lopulla 1991 purjelentokoneella Lopella nousevassa ilmavirtauksessa aina 2400 metrin korkeuteen asti, mistä alkoi tämän noston aiheuttama pilvi. Hämmästyksekseni huomasin, että pilven alla lenteli edestakaisin pääskyjä. Kuinka korkealle linnut voivat nousta jäätymättä?
Keltavahvero loistaa metsän siimeksessä kuin lamppu. Heiniä ja kuivia lehtiä siirtelemällä löytyy lisää pienempiä maan valoja. Olen sienessä, Samoin on sienen lakilla venyttelevä etana. Yli 90 prosenttia ruokasienistä jää keräämättä. Mutta on niilläkin ottajia.