Näin tienvarressa kyyn, jolla oli vaskitsa suussa. Onko tavallista, että kyyt syövät toisia käärmeitä?
Vaskitsa. Kuva: Kaisa Erkkilä
Teksti: Kauri Mikkola
Näin tienvarressa kyyn, jolla oli vaskitsa suussa. Onko tavallista, että kyyt syövät toisia käärmeitä?
Muut käärmeet, siis muut kyyt ja rantakäärme, eivät yleensä kuulu kyyn ruokalistalle, mutta vaskitsa ei olekaan käärme. Se on lisko, jonka raajat ovat siinä määrin surkastuneet, etteivät näy päällepäin.
Vaskitsat ovat varsinkin keskenkasvuisten kyiden yleistä ravintoa, joskaan eivät ilmeisesti aivan mieluisimmasta päästä. Se johtuu siitä, että vaskitsan iho on kova ja liukas, ja ihon alla on luulevyjä. Kyyn on siis hankala tappaa vaskitsaa myrkkyhampaillaan, ja luultavasti kyy nielee vaskitsan yleensä elävänä. Kysytyssä tapauksessa vaskitsa on ehkä ensin joutunut polkupyörän tai muun ajoneuvon yliajamaksi, ja kyy on havainnut vahingoittuneen eläimen, joka on ollut helppo saalis.
Nuoret kyyt syövät vaskitsojen lisäksi sisiliskoja, sammakoita ja vesiliskoja (jotka ovat pyrstösammakoita). Isompien kyiden mieliravintoa ovat pikkunisäkkäät, nimittäin päästäiset, hiiret ja myyrät. Hiukan yllättävästi kyy itse joutuu usein toisen käärmeen, nimittäin kanervakäärmeen, syömäksi. Tosin jälkimmäistä on meillä vain harvinaisena Ahvenanmaalla. Kanervakäärme on kyytä ratkaisevasti nopeampi, ja sen taktiikkana on ensin tarttua hampaillaan kyyn vartalosta ja sitten kietoutua kyyn ympärille.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
Harmittoman rantakäärmeen erottaminen myrkyllisestä kyystä voi auttaa välttämään turhan hätäilyn. Rantakäärme voi kuitenkin vaikeuttaa tunnistamista matkimalla kyytä monin tavoin.
Jouduin pieneen väittelyyn. Wikipediansa lukenut henkilö X väitti, että nuoren kyyn purema on vaarallisempi kuin aikuisen, sillä nuori ei osaa vielä säännöstellä myrkyn määrää.