Mitä kärpäset syövät? Sisälle tulleet kärpäset näyttävät elävän päiväkausia syömättä.
Kuva: irma / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Kauri Mikkola
Mitä kärpäset syövät? Sisälle tulleet kärpäset näyttävät elävän päiväkausia syömättä.
Kärpäset elävät syömättä jopa syksystä kevääseen. Tämä tosin koskee suurista kärpäsistä vain ullakkokärpäsiä. Ne ovat niitä tuttuja pörisijöitä, joita ilmaantuu useimpiin kesämökkeihin, kun keväällä ensi kerrat lämmitetään.
Pienistä kärpäsistä syysolkikärpänen on tunnettu aikuistalvehtija. Niitä saattaa olla valtavin joukoin korkeissa rakennuksissa kuten näkötorneissa ja vesitornien kahviloissa.
Suurinta osaa kärpäsistä näkee vain kesäkaudella. Ne ovat varsin lyhytikäisiä. Luulisin, että ikä vaihtelee muutamasta päivästä pariin kolmeen viikkoon.
Toukan ja aikuisen välinen työnjako on kehittynyt kärpäsillä huippuunsa. Ne syövät mahdollisimman erilaista ravintoa. Aikuinen perhonen sen sijaan saattaa imeä saman kasvin kukkaa, jonka lehteä toukka järsii.
Kärpästen toukat syövät lantaa, lihaa ja kalaa tulehtuneessa tai mädässä muodossa, muiden hyönteisten, selkärangattomien tai selkärankaisten kudoksia loisimalla niissä tai kasvien tai sienten kudoksia kovertamalla niitä -siis kosteaa orgaanista ainesta, joka mieluummin on hajoavassa muodossa.
Kärpästoukkien mieltymystä syödä mätänevää ainesta on käytetty varsinkin sodan aikana haavojen puhdistamiseen: toukkia tulehtuneeseen haavaan ja pian haava on puhdas ja paraneminen voi alkaa! Jotkut toukat ovat petoja vaikkapa pohjaliejussa tai kaarnan alla. Hyvin harvat elävät petoina vapaasti kasveilla kuten monet kirvoja syövät kukkakärpästen toukat.
Aikuisten kärpästen ravinnosta vesi on varmasti tärkein, jos se nyt ravinnoksi luetaan. Hiki kelpaa hyvin, minkä tietää kuumina päivinä soilla liikkunut. Hiessä on veden lisäksi mineraaleja. Ehkä seuraavaksi yleisimmin kärpäset nauttivat sokeripitoisia nesteitä, esimerkiksi kukkien mettä ja kirvojen mesikastetta, samoin erilaisia käymistuotteita kuten mahlaa tai mätäneviä hedelmiä.
Huonekärpänen pystyy sylkensä avulla liuottamaan vaikka palasokeria. Kiusallisen tuttua on kaksisiipisten ja kärpäsistä nimenomaan paarmojen verenimentä.
Jokainen on varmaankin havainnut, kuinka tehokkaasti kärpäsiä kertyy vanhenevan kalan tai lihan ympärille sekä puuseehen tekosten jälkeen. Pörrääjät eivät ilmeisesti juurikaan tule syömään vaan munimaan.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
