Pääskysestä ei päivääkään, sanoi vanha kansa kesää odottaessaan. Totta onkin, että pääosa pääskysistämme saapuu Suomeen vasta kesän kynnyksellä, lähdettyään Afrikan eteläosista ainakin pari kuukautta aikaisemmin.
Kuva: Nimimerkki Irma / Ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Pertti Koskimies
Pääskysestä ei päivääkään, sanoi vanha kansa kesää odottaessaan. Totta onkin, että pääosa pääskysistämme saapuu Suomeen vasta kesän kynnyksellä, lähdettyään Afrikan eteläosista ainakin pari kuukautta aikaisemmin. Eikä iloisempaa kesäntuojaa saata kuvitellakaan kuin navetan tai tallin ylisille joutuisin siiveniskuin sujahtava haarapääsky, joka malttaa lentelynsä lomassa hädin tuskin istahtaa sähkölangalle visertääkseen muutaman kiireenoloisen säkeensä.
Ikävä kyllä haarapääskyjä saapuu Suomeen ja koko Eurooppaan joka kevät vähemmän, mihin on syynä sekä lintujen pyydystäminen ihmisruoaksi Afrikassa että karjatilojen nopea hupeneminen pohjoiseurooppalaisilla pesimäseuduilla. Kun lehmät katoavat, häviävät pihapiireistä pääskysetkin, jotka ovat riippuvaisia sekä karjasuojista pesäpaikkoina että karjan ympärillä pörräävistä hyönteisistä pääravintonaan. Hevostallien yleistyminen on vain pieneltä osin korvannut maito- ja lihakarjanpidon keskittymistä yhä harvemmille tiloille. Suuria pääskyparvia näkee enää loppukesällä, jolloin laajempien alueiden pesimäkanta poikasineen kerääntyy peltoaukeiden sähkölangoille ja iltaisin järviruovikoihin yöpymään.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Töyhtöhyyppä on todellinen kevääntuoja. Se ei helposti erehdy jäämään Suomeen talven viettoon, vaan lähtee jo hyvissä ajoin kesällä ja syksyllä talvea pakoon Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Maalis–huhtikuussa hyypät kuitenkin saapuvat heti ensimmäisten lämpimien lounaisvirtausten myötä pelloillemme kevään airueiksi.