Varhain keväällä kyitä on kokoontuneena lähelle talvehtimispaikkoja, jotka useimmin ovat louhikkoisia mäkiä. Kyyt pääsevät syvälle onkaloihin pakkasta pakoon. Parittelu tapahtuu näillä alueilla. Suomessa on kyiden liikkeitä tutkinut yksilöitä merkitsemällä Pertti Viitanen ja hän myös julkaisi väitöskirjansa kyyn ekologiasta.
Naaraskyyt lisääntyvät vain joka toinen vuosi. Paritelleet naaraat jäävät talvehtimispaikan lähelle, korkeintaan muutaman sadan metrin päähän, lämpimille rinteille. Ne liikkuvat vähän ja paistattelevat päivää, mikä nopeuttaa munien kehitystä niiden sisällä (sikiökalvothan rikkoutuvat synnytyksen yhteydessä, joten kyy synnyttää eläviä poikasia).
Lepovuorossa olevat naaraat siirtyvät saalistamaan kauaksikin, sopiville kosteille paikoille, kuten niityille, pellonreunoihin ja soille. Siellä ne keräävät vararavintoa seuraavan kesän poikastuottoa varten. Matkaa voi kertyä jopa yli kilometri, mutta monet jäävät puolen kilometrin päähän.
Koiraskyyt liikkuvat paljon ja voivat myös etääntyä yli kilometrin päähän talvehtimispaikalta. Useimmat kuitenkin pysyttelevät muutamien satojen metrien päässä sieltä. Loppusyksyllä nekin hakeutuvat paistattelemaan, millä on merkitystä siittiörauhasten valmistumiselle kevättä varten.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
Jouduin pieneen väittelyyn. Wikipediansa lukenut henkilö X väitti, että nuoren kyyn purema on vaarallisempi kuin aikuisen, sillä nuori ei osaa vielä säännöstellä myrkyn määrää.
Onko mitään tieteellisesti toimivaksi todistettua keinoa karkottaa kyyt pois aivan pihapiiristä? Yhdysvalloissa myydään erilaisia ”snake repellent” -kemikaaleja. Toimivatko ne?