Lempääläinen Seppo Taatila löysi limasienistä lähikuvausharrastukselleen oivan kohteen.
Kuva: Seppo Taatila
Teksti: Alice Karlsson
Lempääläinen Seppo Taatila löysi limasienistä lähikuvausharrastukselleen oivan kohteen.
Kun Marja Härkösen ja Elina Sivosen kirja Limasienet vuonna 2011 ilmestyi, lempääläinen Seppo Taatila kiinnostui aiheesta välittömästi.
”Se avasi oven kokonaan uuteen maailmaan”, hän sanoo. ”Limasienet ovat outoja eliöitä, eikä moni tiedä niitä olevan olemassakaan.”
Taatila on harrastanut koko ikänsä valokuvausta, ja etenkin lähikuvaus on hänen sydäntään lähellä. Limasienet sopivat harrastukseen hyvin, sillä ne ovat pieniä ja niiden kauneus pääsee oikeuksiinsa valokuvissa.
Taatilaa kiehtoo myös limasienten elinkaari. ”Ne muuttuvat koko ajan. Sieni on tänään vaeltava limakko ja huomenna siitä on näkyvissä enää itiöpesäkkeet. Myös värit vaihtelevat. Limasieni voi olla esimerkiksi ensin keltainen ja seuraavana aamuna sininen.”
”Olenkin ottanut kuvia saman limakon eri vaiheista”, Taatila sanoo. Ja nyt kuvilla on myös kysyntää. Limasienet-kirjasta on tulossa uusi painos ja siihen on toivottu lisää kuvia juuri saman sienen eri olomuodoista.
Kuten valokuvaus myös sienet ovat kuuluneet pitkään Taatilan elämään. Karjalainen äiti osasi käyttää sieniä ja niiden keräämiseen osallistui koko perhe. Vähitellen valokuvauksesta ja luonnossa liikkumisesta tuli Taatilalle oleellinen osa elämää ja hänen valokuvagalleriaansa kertyi upeita otoksia kasveista, eläimistä ja etenkin sienistä – ja nyttemmin limasienistä.
Sudenmaito on yleinen koko maapallolla. Kuva: Seppo Taatila
Valokuvaajan tapa kuvata sieniä on virkistävä; ne näyttäytyvät kuvissa osana ympäristöään eivätkä sienioppaiden tapaan tuntomerkit esille aseteltuina.
Limasieniin tutustuttuaan Taatila alkoi nähdä käämisiä, putkisia ja nukkasia kiihtyvällä tahdilla.
”Etenkin sateen jälkeen lähes joka kannolla tai lahopuulla ryömii limakko tai kaksi.” Hän on löytänyt jo kymmeniä eri limasienilajeja, joiden joukkoon mahtuu myös harvinaisuuksia.
”Tavallisimpia lajeja kuten sudenmaitoa ja paranvoita näkee usein, mutta myös muita lajeja ja ihan kotipihalla”, hän sanoo.
”Etenkin limakot on helppo erottaa, koska ne ovat värikkäitä. Itiöpesäkevaiheet ovat sen sijaan vaativampia ja niitä on katseltava luupin läpi.”
Myös valokuvaaminen auttaa tunnistuksessa. ”Kun katselen kuvia kotikoneellani, pienetkin yksityiskohdat erottuvat.”
Limasieniaika alkaa keväällä heti ensimmäisistä pälvistä ja jatkuu lumen tuloon asti. Leutoina talvina limasieniä löytää vielä paljaiden puiden rungoilta. Paras limasieniaika on kuitenkin kesä ja syksy.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kirjoitan, toimitan ja hoidan Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Sydäntä lähellä ovat kasvien ja eläinten vuorovaikutus sekä eläinten käyttäytyminen. Uskoisin olevani myös luonnon sitkeä puolustaja ja tulistun luonnon turmelemisesta.
Etelä-Suomessa kannattaa nyt pitää silmänsä auki hiiripöllöjen varalta. Nämä tuikeailmeiset kaverit ovat tänä syksynä liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin.
Juuri nyt on oiva hetki lähteä retkelle tutkimaan kasvien siementen rakenteita. Ota luuppi mukaan ja paljasta siementen kauniit salat! Lue lisää uusimmasta Suomen Luonnosta.
Sieniin hurahtaneilla on reppu pakattuna ja kori eteisen pöydällä odottamassa. Nyt sieneen kannattaakin jo pinkaista. Sieniä on näet kovaa vauhtia nousemassa eri puolille maata.
