Käpytikka on Suomen yleisin tikka ja käy myös lintulaudalla, jos tarjolla on esimerkiksi talia.
Käpytikka talilla. Kuva kakadu / ikkuna Suomen luontoon
Teksti: Antti Halkka
Käpytikka (Dendrocopos major) on Suomen ylivoimaisesti yleisin ja runsain tikka ja kaikille tuttu. Metsässä se kiinnittää huomion terhakkaalla olemuksellaan. Syksystä kevääseen sitä näkee touhuamassa käpyjen kanssa eikä käpytikka ole muiden tikkojemme tavoin lahopuun hyönteisistä riippuvainen, vaikka syö niitäkin. Käpytikka pesii itse rakentamassaan kolossa; sen tekemiseen osallistuvat molemmat puolisot.
Tuntomerkit: Iso ja kirjava tikka. Sekoitettavissa lähinnä pohjantikkaan ja harvinaiseen valkoselkätikkaan – pikkutikka on huomattavasti pienempi. Käpytikalla on selkäpuolellaan isot, valkoiset hartialaikut. Lintulaudoilla käy maan eteläosissa myös yleissävyltään vihertävä harmaapäätikka.
Mitä syö: Erikoistunut kesäkauden ulkopuolella käpyihin. Kesäisin syö pääasiassa hyönteisiä ja niiden toukkia. Ruokinnalla mieluisinta ravintoa tali ja maapähkinät.
Levinneisyys: Esiintyy koko maan metsäalueilla. Pesimäkanta noin 300 000–700 000 paria.
Ääni: Tyypillinen ääni tunnusomainen terävä kjik. Kopistelee usein puita ja rummuttaa soidinaikana lyhyitä sarjoja.
Päivitetty 6.3.2015: lisätty maininta harmaapäätikasta.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Antti Halkka toimii Suomen Luonnon toimituspäällikkönä. Hän kirjoittaa lehteen ja sen verkkosivuille luonto- ja ympäristöaiheista. Sää- ja ilmastoasiat ovat yksi kiinnostuksen kohteista.
Koskelassa Helsingissä metsä ja sen lähitienoot kaikuvat, kun käpytikka on vauhdissa. Käpytikka on huomannut, että metallisen katuvalon kuvusta lähtee komea ääni.
Olimme elokuun lopulla 1999 patikoimassa Uiton kierroksella Tiilikan kansallispuistossa. Sää oli aurinkoinen ja kaunis. Havaitsin kaksi käpytikkaa lennossa, isäntä pisti paremmaksi ja sanoi että tuossa lentää kolme. Emme tahtoneet uskoa, mitä korvat kuulivat ja silmät näkivät: todella suuri tikkaparvi, useita kymmeniä lensi ylitsemme. Alueella oli paljon puihin koputtelevia tikkoja. Onko harvinaista, että tikat lentävät näin suurissa parvissa?