Järripeippoja ja peippoja jää joka vuosi jonkin verran talvehtimaan. Ne hakeutuvat mieluusti ruokintapaikoille.
Kuva: Markus Varesvuo. Talvehtiva järripeipponaaras, värit haaleat.
Teksti: Jorma Laurila
Peippo (Fringilla coelebs) ja järripeippo (Fringilla montifringilla) ovat kiinnostava lajipari. Peipon pääelinalue on Lapin eteläpuolella, mutta niitä on pohjoisinta Suomea myöten, kuitenkin mitä pohjoisempana, sitä vähemmän. Järripeipolla tilanne on päinvastainen; pääelinalue on Oulun korkeudelta ylös Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa; mutta niitä pesii myös esimerkiksi eteläisen Suomen puronvarsi- ja kuusikkokorvissa siellä, missä sellaisia vielä on jäljellä.
Molemmat peippomme muuttavat talveksi pois, mutta aina jää pieni joukko yrittämään talvehtimista. Jos vain ravintoa on riittävästi saatavilla, onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät – ellei sitten varpushaukka, varpuspöllö tai kissa nappaa saaliiksi.
Mitä syövät? Peipot ja järripeipot hakeutuvat mieluusti ruokinnoille. Ne syövät erilaista siemenravintoa ja marjoja. Auringonkukansiemenet ja hienoksi murskattu maapähkinä ovat energiapitoisina hyvää tarjottavaa. Kun keväällä takatalvi iskee, myös jo tänne saapuneita paluumuuttajia ilmaantuu ruokinnoille – talvehtijoihin verrattuna niiden höyhenpuvun värit ovat kirkkaammat. Kannattaa pitää varastossa siemeniä ja maapähkinöitä takatalvimyräkän varalta.
Ääntely: Talvella peipot ja järripeipot ovat hiljaisia, lähinnä kuulee kutsuääntä: peipolla kirkkaampi fink fink, järripeipolla nasaali ja napakka dzääh. Peipon laulua on voimakasta ja reipasta; järripeipolla tasainen ryystävää, hieman viherpeippomaista mutta matalampaa ja karkeampaa. Aivan kohta laulua pääsee taas kuulemaan.
Kuva: Markus Varesvuo. Peippokoiras, paluumuuttaja, värit kirkkaat.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Pyrstötiaisesta (Aegithalos caudatus) tulee jostain syystä mieleen tikkari. Pitkä pyrstö on kuin tikku ja linnun pyöreä olemus kuin karkki.
Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Harmaapäätikka (Picus canus) nakuttelee talipötköä syreenipuskassa miltei huomaamattomana. Jos sen pää ei koko ajan olisi liikkeessä, voisi tikka jäädä näkemättä.