Peltosirkku taantuu Suomessa ja muualla Euroopassa nopeasti. Ilmiö on tunnettu jo pitkään. Syyttävä sormi osoittaa Pohjois-Afrikan ja Etelä-Euroopan metsästykseen.
Teksti: Alice Karlsson
Peltosirkku taantuu Suomessa ja muualla Euroopassa nopeasti. Ilmiö on tunnettu jo pitkään. Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLifen Suomen mukaan peltosirkkukantamme on taantunut noin 30 vuodessa 200 000 parista 20 000–30 000 pariin. Syyttävä sormi osoittaa Pohjois-Afrikan ja Etelä-Euroopan metsästykseen. Verkkopyyntiä on raportoitu Egyptistä ja muun muassa Ranskasta, missä peltosirkut ovat suurta herkkua.
Suomessa peltosirkun on havaittu kärsivän elinpaikkojen muuttumisesta. Sitä mukaa kun peltomaisema yksinkertaistuu, peltosirkun laulupaikat kuten ojanpientareet ja metsäsaarekkeet häviävät.
BirdLife Suomen ylläpitämiltä havaintosivuilta näkee, että tänä vuonna jotkin reviirit ovat jälleen jääneet tyhjiksi ja yleisimmin lintuja on nähty tai kuultu vain yhdestä kahteen. Kaikkiaan Tiira-järjestelmään on kirjattu tänä vuonna 733 peltosirkkua, joista aikaisin 22. huhtikuuta Espoossa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kirjoitan, toimitan ja hoidan Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Sydäntä lähellä ovat kasvien ja eläinten vuorovaikutus sekä eläinten käyttäytyminen. Uskoisin olevani myös luonnon sitkeä puolustaja ja tulistun luonnon turmelemisesta.
Töyhtöhyyppä on todellinen kevääntuoja. Se ei helposti erehdy jäämään Suomeen talven viettoon, vaan lähtee jo hyvissä ajoin kesällä ja syksyllä talvea pakoon Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Maalis–huhtikuussa hyypät kuitenkin saapuvat heti ensimmäisten lämpimien lounaisvirtausten myötä pelloillemme kevään airueiksi.