Helsingin Vallilassa suojaisella sisäpihalla kukkii jo lumikello, samaan aikaan kun kilometrin päässä meren jäällä vielä luistellaan.
Kuva: Annakaisa Vänttinen
Teksti: Annakaisa Vänttinen
Helsingin Vallilassa suojaisella sisäpihalla kukkii jo lumikello, kun samaan aikaan kilometrin päässä meren jäällä vielä luistellaan.
Narsissikasveihin kuuluva lumikello antaa yleensä ensimmäisiä kevään merkkejä maalis-toukokuussa. Se pilkistää maasta puistoissa ja pihoilla keväällä, kun lunta on vielä monin paikoin. Etelä-Suomessa se voi lauhana talvena puskea ensimmäiset valkoiset kukkansa maaliskuun lopulla, Pohjois-Suomessa sitä tapaa aurinkoisilla paikoilla vapun tienoilla.
“Lumikello on nimensä mukaisesti varhaisimpia kukkijoita ja kukkii Keski-Euroopassa jo joulu-tammikuussa”, Suomen Luonnon kasviasiantuntija Seppo Vuokko kertoo.
“Meillä sen normaali kukinta-aika on ollut huhtikuussa heti lumien mentyä tai versot voivat pistää jopa viimeisten lumien läpikin.“
Mikäli kaipaa näitä kevääntuojia omaan puutarhaan tai mökille, kannattaa lumikello istuttaa syyskuussa. Tämä monivuotinen sipulikasvi ei ole kovin tarkka kasvumaastaan. Kukkapenkissä se antaa ajallaan tilaa seuraaville kevään kukkijoille.
Mikäli talvet lauhtuvat, voinee lumikelloa etelässä alkaa tavata jo tammikuussa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon verkkotuottaja kehittää suomenluonto.fi-sivustoa ja kirjoittaa sivuille arjen havaintoja ympäristöstä, ekologisesta elämäntavasta ja kuluttamisesta.
Tervetuloa kortekouluun tutustumaan maamme kahdeksaan kortelajiin! Samalla opit hieman historiastakin, sillä kortteiden sukupuu ulottuu yli 300 miljoonan vuoden taakse. Eikä mitään tylsää historiaa: myöhemmin kortteet olivat dinosaurusten ruokaa!
Valo on luonnon toiminnan edellytys, joten kasvit tekevät kaikkensa saadakseen siitä mahdollisimman paljon itselleen. Myös eläimet hyötyvät monin tavoin jatkuvasta valosta.