Sain kahdesti 1960-luvulla merihevosen Korppoon kirjavasalmesta, kerran tiurahaavilla ja toisen kerran nuottasaaliista. Sen koommin en ole niitä nähnyt. Elääkö merihevonen vain tilapäisesti alueellamme?
Kuva: Hans Hillewaert / Wikimedia Commons
Teksti: Harri Dahlström
Sain kahdesti 1960-luvulla merihevosen Korppoon kirjavasalmesta, kerran tiurahaavilla ja toisen kerran nuottasaaliista. Sen koommin en ole niitä nähnyt. Elääkö merihevonen vain tilapäisesti alueellamme?
Merihevosten sukuun kuuluvia kalalajeja ei elä Itämeren alueella. Merihevoset (Hippocampus) luetaan merineulojen kalaheimoon. Ne elävät lämpimien merien rannikkovesissä. Välimeren alueella elävä laji, merihevonen (H. hippocampus), on toisinaan ehkä merivirtojen mukana harhautunut Englannin rannikkovesille pohjoiseen.
Merihevosta ei siis ole saatu 1960-luvullakaan Saaristomereltä, vaikka sielläkin niitä lienee monessa kodissa kuivattuina muistoina merenkulkijoiden tai etelänmatkailijoiden tuomisina. Nykyisin monet lajit ovat taantuneet ja niiden kerääminen muistoesineiksi on kiellettyä.
Merihevosen tuntomerkki on pysty uintiasento, ja sen pää on suorassa kulmassa vartaloon nähden. Suu on pitkä ja torvimainen, ja pyrstö on taipuisa tartuntaelin. Kaikkiin tuntomerkkeihin sopivia kaloja ei Saaristomerellä elä, mutta pariin kalaan sopii osa tuntomerkeistä.
Särmäneulan pitkä, torvimainen suu ja pinnan luulevyrivit sekä koiraan vatsan alla oleva sikiöpussi tuovat lähinnä mieleen merihevosen piirteet. Kun särmäneulan vielä usein tapaa pystyasennossa takertuneena vesikasveihin, mieleen voi kyllä tulla merihevonen.
Vaskikalaa äkkinäinen voisi myös luulla merihevoseksi. Mutta sen kuten Saaristomerellä tavattavien katkarapulajien,‑leväkatkaravun ja hietakatkaravun, erot merihevoseen ovat niin suuret, ettei erehtyä voi, ellei heitä eläintä heti takaisin veteen tarkemmin katsomatta.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt. Sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt.
Nodularia spumigena on yksi Itämeren sinilevälauttojen valtalajeista. Se tuottaa nodulariini-nimistä myrkkyä, joka vaurioittaa maksaa, joten kaikenlaista altistumista on syytä välttää.
Korvameduusat valtaavat Suomenlahden ja Saaristomeren loppukesällä. Ne tainnuttavat saaliinsa pyyntilonkeroidensa polttiaissoluilla, mutta ihmisen ihoa niillä ei läpäise.