Kuinka suurisarvinen uroshirvi pystyy juoksemaan sankassa metsässä vaivattomasti puihin takertelematta ja sarviaan kolhimatta?
Malene Thyssen / Wikimedia Commons / CC-BY-SA-3.0
Teksti: Ilkka Koivisto
Kuinka suurisarvinen uroshirvi pystyy juoksemaan sankassa metsässä vaivattomasti puihin takertelematta ja sarviaan kolhimatta?
Samaa olen monesti joutunut ihmettelemään, kun olen katsellut hirven vauhdikasta menoa. Yleiseksi selitykseksi kelvannee se, että hirven aivojen liikkeitä ohjaavien alueiden massassa täytyy piillä erinomaiset synnynnäiset valmiudet säädellä raajojen ja muunkin ruumiin liikkeitä. Taitojensa kehittämiseksi täyteen kukoistukseen hirvenvasa alkaa pian syntymänsä jälkeen harjoitella.
Paitsi ihmetellä voimme me hitaammat myös ihailla hirvien nopeaa ja sulavaa liikkumista. Siinä on erinomaisen liikkeiden ohjailun lisäksi osallisena väkevä ja nopeasti supistumaan kykenevä lihaksisto, sekin parempi kuin omamme.
Mutta vaikka hirvi on sopeutunut erinomaisen hyvin liikkumaan sankoissa metsissä, jonkin verran haittaa suuret sarvet uroksille varmaankin tuottavat. Tämän voi arvailla mutkan kautta, kurkistamalla hirven sukulaisen peuran sarvien biologiaan.
Metsäpeuran yksi, ei tosin paras tuntomerkki on, että metsäpeuran sarvet ovat lähempänä toisiaan kuin porolla. Porohan on tunturipeuran kesy muoto.
Tunturipeura on elänyt ja elää pääosan ajastaan avomaastossa, ja voi huolettomammin kantaa sarvia, jotka eivät ole komeita vain korkeudeltaan vaan myös leveydeltään. Metsäpeura taas elää puustoisilla alueilla.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
100 päivää luonnossa -sarja esittelee havaintoja luonnosta 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden ajan. Sarjan seitsemännessä osassa tutustumme talvisinkin tavattavaan metsien kruunupäähän hirveen.
Hirvet pitivät kokousta pellolla Hämeenlinnan ja Helsingin välisen tien tuntumassa toukokuun puolivälissä. Niitä oli kymmenen eri kokoista, joukossa muun muassa pari edellisvuotista vasaa. Yksi piti korviaan pystyssä, kaikki muut luimussa. Mikä oli palaverin tarkoitus ja mikä rooli oli korviaan pystyssä pitävällä hirvellä?