Kun kirjoja selaamalla ei heti löytynyt vastausta, lähdin etsimään sitä luonnosta. Otin lumen katkaiseman nuorehkon männyn latvasta muutaman kävyn, ja tutkin niitä.
Kussakin kävyssä oli 50–70 suomua. Tyviosan suomut ovat pieniä ja tiukassa, eivätkä avaudu käpyjen kuivuessa. Ilmeisesti niiden suojassa ei ole kelvollisia siemeniä. Myös käpytikka jättää tyviosan suomut avaamatta.
Kärkiosan 20–30 suurta suomua avautuvat, kun käpy kuivuu. Kunkin suomun yläpinnalla – tai alapinnalla, silloin kun kypsä käpy riippuu oksasta – on kaksi siivellistä siementä. Näin kussakin kävyssä olisi 40–60 siementä, jos kaikki siemenaiheet olisivat hedelmöityneet.
Siementen määrä riippuu ratkaisevasti pölytyksen onnistumisesta. Hyvissäkin oloissa, kun kukinta-aikaan vallitsevat kuivat ja aurinkoiset säät, tuuli tuo siitepölyä vain osalle siemenaiheista. Silloin siemeniä kehittyy parikymmentä käpyä kohti. Jos kukinta-aikaan sataa jatkuvasti, siementuotanto jää paljon vähäisemmäksi, jopa reilusti alle kymmeneen käpyä kohden.
Kuusen siemensatoon vaikuttavat sään lisäksi siementuholaiset, kehittyviä siemenaiheita turmelevat hyönteistoukat ja sienet. Niinpä kuusessa voi olla runsaasti käpyjä, mutta terveitä siemeniä perin vähän. Hyvänä siemenvuonna kuusen kävyssä voi olla parisataa siementä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Loppukeväällä todettiin Etelä- ja Keski-Suomessa poikkeuksellisen voimakas männyn kukinta. Sitä ei voinut olla huomaamatta, kun puutarhapöydät, auton katot ja muut tasopinnat olivat paksun siitepölykerroksen peitossa. Ja kun siitepölyn pyyhki pois, hetkessä pinta oli jälleen muuttunut kellertäväksi siitepölystä.
Juuri nyt on oiva hetki lähteä retkelle tutkimaan kasvien siementen rakenteita. Ota luuppi mukaan ja paljasta siementen kauniit salat! Lue lisää uusimmasta Suomen Luonnosta.