Juhannusviikolla meillä Paraisilla lentelee ilta-auringossa satamäärin pieniä valkoisia perhosia, kuin pieniä lepattavia hahtuvia. Siipien kärkiväli on noin 1,5 senttiä, siivet ovat ohuet ja hajoavat helposti, käteen jää hopeanhohtoista nukkaa. Laskeutuvat usein mustikalle. Mikä laji?
Kuva: James K. Lindsey / Wikimedia Commons
Teksti: Kauri Mikkola
Juhannusviikolla meillä Paraisilla lentelee ilta-auringossa satamäärin pieniä valkoisia perhosia, kuin pieniä lepattavia hahtuvia. Siipien kärkiväli on noin 1,5 senttiä, siivet ovat ohuet ja hajoavat helposti, käteen jää hopeanhohtoista nukkaa. Laskeutuvat usein mustikalle. Mikä laji?
Kysyjän ei tarvitse hävetä, ettei hän huomannut perhosten olevan hennon vihreitä, sillä ei Linnékään huomannut sitä, kun hän kuvasi lajin vuonna 1758. Paitsi että väri on heikko, se haalistuu helposti, ja perhonen muuttuu valkeahkoksi.
Näyte varmistaa, että perhonen on mustikkalehtomittari, Jodis putata, tuoreiden mustikkatyypin metsien luonteenomainen laji, jota tavataan Lapissa asti.
En ole kylläkään koskaan nähnyt, että sitä lentäisi satamäärin.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.