Lapissa elää joukko eläimiä, jotka pärjäävät hyvin kovassakin pakkasessa. Eroaako pohjoisten eläinten karva jotenkin eteläisempien eläinten karvasta?
Kuva. Alexandre Buisse / Wikimedia Commons
Teksti: Matti Helminen
Lapissa elää joukko eläimiä, jotka pärjäävät hyvin kovassakin pakkasessa. Eroaako pohjoisten eläinten karva jotenkin eteläisempien eläinten karvasta?
Nisäkkäiden talviturkin lämpimyys perustuu ensisijaisesti turkin rakenteeseen ja vain joillakin lajeilla yksittäisen karvan rakenteeseen. Turkin lämmöneristyskyky johtuu erityisesti sen pohjavillan tiheydestä ja paksuudesta sekä karvojen väliin jäävästä ilmasta. Pitkien peitinkarvojen perustehtävänä on estää pohjavillaa kastumasta. Läpimärkä turkkihan olisi kohtalokas pakkaskeleillä. Peitinkarvojen merkitys korostuu sukeltavilla nisäkkäillä kuten saukolla ja majavalla, jotka ovat arvokkaita turkiseläimiä.
Ontot karvat ovat tehokkaimpia lämmöneristäjiä. Valkoisen talviturkin väri aiheutuukin valon taittumisesta ontoissa karvoissa. Siten valkoinen turkki toimii sekä näkösuojana että lämmöneristeenä. Valkealla turkilla voi lisäksi olla niin kutsuttu termospullovaikutus, kun iholta tuleva lämpösäteily heijastuu takaisin ulos karkaamatta.
Myös tummahkojen eläinten karvat saattavat olla paljolti ilman täyttämiä. Yleisesti tunnettu hirven ja poron karvojen hauraus johtuu niiden rakenteesta: karva koostuu ilman täyttämistä soluista ja soluväleistä. Porontaljalla makaaja onkin aamulla karvanpätkien peitossa!
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Matti Helminen vastasi Kysy luonnosta -palstan lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985-2015. Helmisen vastausaluetta olivat nisäkkäisiin liittyvät kysymykset.
Ketut ovat levittäytyneet Helsingin keskustaan saakka ja niistä on havaintoja päärautatieasemaa myöten. Repolainen kuuluukin rotan ohella urbaaneimpiin nisäkkäisiimme. Myös siilejä alkaa olla Helsinginniemellä kaikkialla ehkä Kruununhakaa lukuun ottamatta.
Suomen nisäkkäitten uhanalaisuusluokitus on päivitetty. Kahdeksan lajin uhanalaisuusluokka on nyt parempi kuin vuonna 2010, eikä yhdenkään lajin luokka ole arvioinnissa huonontunut.