Kesäjärveni Vanajavesi on rehevöitynyt. Taitaa olla aika tavallinen tarina joka puolella eteläistä Suomea, varsinkin luonnostaan rehevien järvien rannoilla. Jotain tarttis tehrä?
Laidunnus lisää rantaniityn monimuotoisuutta. Kuva: Pentti Sormunen/Vastavalo
Teksti: Heikki Vasamies
Kesäjärveni Vanajavesi on rehevöitynyt. Sen paljastavat kasvillisuuden ja kalaston muuttuneet runsaussuhteet. Istutuksista levittäytynyt vieraslaji isosorsimo on vallannut rannat, järviruoko on vahvoilla, limaskat ja karvalehti pienentävät vapaan veden pinta-alaa. Särkikalat ovat runsastuneet ja rehevään veteen mieltynyt sorva on noussut rannan näkyvimmäksi lajiksi. Ahven on yhä harvemmin rannalta onkijan saalis. Vesi on sameaa, vesikivet limaisia ja katkerin kalkki ovat vuodesta toiseen toistuvat sinileväkukinnot. Haapanaa, tukkasotkaa ja nokikanaa en ole nähnyt pesimäaikaan enää vuosiin.
Taitaa olla aika tavallinen tarina joka puolella eteläistä Suomea, varsinkin luonnostaan rehevien järvien rannoilla. Jotain tarttis tehrä?
Järven voi kunnostaa, ja monien kokeilujen jälkeen Suomessa tiedetään miten se tehdään. Valtion resurssit eivät tällä hetkellä riitä vastaamaan sille säädetystä suojelu- ja kunnostustyöstä – tarvitaan talkoita. Oman mökkijärven tilan parantaminen talkoovoimin onnistuu, jos kunnostuskohteen maanomistajat saadaan mukaan. Ensin kannattaa selvittää järven tila ja suunnitella talkoot huolella asiantuntijan kanssa. Sen jälkeen tarvitaan vain innokasta väkeä, työvälineet ja muonitus.
Ny tehrään! Pensoittuneiden ja umpeenkasvaneiden rantojen raivaus, vesikasvillisuuden aukkoistaminen, vesilintujen pesimäkarien teko ja pönttöjen asennus rantapuihin auttavat jo paljon. Järeämmät menetelmät kuten ruoppaus, rantojen laidunnus ja särkikalojen tehokalastus vaativat jo enemmän suunnittelua, lupia ja välineistöä. Talkootyö palkitsee aina tekijänsä: kivalla kokemuksella, hyvällä mielellä, uusilla ystävillä, kuntotreenillä ja terveydellä, yhteisöllisyydellä – ja tietysti paremmalla ja monimuotoisemmalla lintu- ja kalajärvellä.
PS. Lehtemme ilmestyy nyt satasivuisena kesän ja juhlavuoden merkeissä. Hyviä lukuhetkiä ja rentouttavaa kesää!
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon päätoimittaja jota pohdituttavat etenkin eliöyhteisöjen ekologia ja evoluutio. Retkillä tulee tutkittua ja kuvattua kaikkea eteen osuvaa, eniten lintuja ja perhosia.
Järvien kunnostus on puhuttanut sen jälkeen, kun Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitsevaan Littoistenjärveen ruiskutettiin viisi rekkalastillista polyalumiinikloridia. Samea, sinilevien piinaama järvi muuttui kuin taikaiskusta trooppisen turkoosiksi. Samalla viisi tonnia lahnoja tukehtui kemikaalin saostuessa niiden kiduksiin.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n (PSS ry) Siisti Biitsi -kampanja haastaa kaikki Suomen rannikon ja Ahvenanmaan siivoustalkoisiin. Kampanja-aika on 12.5.–25.5. “Talkoisiin voi osallistua vaikka työ- tai harrastusporukalla, yhdistyksenä tai ihan kavereiden kesken”, sanoo Siisti Biitsi -kampanjan projektikoordinaattori Jenny Gustafsson.
Jättipalsamia torjutaan tänä kesänä monin paikoin. Listaan jutun lopussa on kerätty eri puolella Suomea järjestettäviä talkoita – osallistu lähimpään tai järjestä omat!