Kalakauppias Kauppatorin rannassa. Kuva: Anneli Salo / Wikimedia Commons
Teksti: Alice Karlsson
Itämeren monista ympäristömyrkyistä dioksiinit ja PCB-yhdisteet ovat kurittaneet rasvaisia kaloja kuten silakoita jo vuosia. Nyt näkyy valoa tunnelin päässä. Esimerkiksi yli viisivuotiaiden silakoiden PCB-pitoisuudet ovat pienentyneet vuodesta 1978 peräti 90 prosenttia. Myös dioksiinipitoisuudet ovat alentuneet selvästi.
Kalan syöntisuositukset eivät kuitenkaan muutu. ”Ne perustuvat tämänhetkisiin pitoisuustietoihin ja niissä on otettu huomioon muitakin ympäristömyrkkyjä kuten elohopea, jota me emme analysoineet”, tutkija Riikka Airaksinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo. ”Syöntirajoitusten lieventäminen saattaa olla mahdollista tulevaisuudessa.”
Terveyshyötyjen turvaamiseksi kalaa tulisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa, mutta ympäristömyrkkyjen vuoksi yli 17-senttisiä silakoita saisi lautasella olla vain 1–2 kertaa kuukaudessa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kirjoitan, toimitan ja hoidan Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Sydäntä lähellä ovat kasvien ja eläinten vuorovaikutus sekä eläinten käyttäytyminen. Uskoisin olevani myös luonnon sitkeä puolustaja ja tulistun luonnon turmelemisesta.
Suomen Luonto julkaisi vuonna 1970 artikkelin Merenkurkun merikotkain perikato. Merikotkien pesinnät epäonnistuivat ja kirjoittajat ehdottavat suojelutoimia. Kolme vuotta jutun julkaisemisen jälkeen perustettiin WWF:n merikotkatyöryhmä.