Kuinka lähelle toisiaan voi sijoittaa helmipöllön, lehtopöllön ja viirupöllön pönttöjä?
Kuva: ikänahikas / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Seppo Vuolanto
Kuinka lähelle toisiaan voi sijoittaa helmipöllön, lehtopöllön ja viirupöllön pönttöjä?
Pöntöt pitäisi pyrkiä sijoittamaan pöllöjen ihanteelliseen elinympäristöön, joka kaikilla mainituilla lajeilla poikkeaa toisistaan. Se on tärkeämpää kuin etäisyys naapurilajin tai naapurireviirin pönttöön.
Lehtopöllö ei kaihda asuttujakaan alueita toisin kuin muut kaksi lajia. Lisäksi pöllöt saattavat vaihtaa vuodesta toiseen pesiään, joten samalle reviirille, muutaman neliökilometrin alueelle, voi hyvinkin ripustaa pari kolme pönttöä. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että pöllö ilmestyy pönttöön pesimään. Etelä-Suomessa on monin paikoin melko paljon pöllötutkijoiden asettamia pönttöjä. Tutkijoiden pöntöistä valtaosa on aina tyhjinä tai niissä on oravan tai talitiaisen pesä.
Pönttöjen sijoittamisessa suosittelen ottamaan yhteyttä paikalliseen tutkijaan tai harrastajaan, joka voi neuvoa sopivia paikkoja. Tällaisia henkilöitä löytyy parhaiten lintukerhojen tai -yhdistysten kautta. Yhteystietoja voi hakea BirdLife Suomen kotisivuilta löytyvästä alueellisten lintuyhdistysten luettelosta http://birdlife.fi/yhdistys/jasenyhdistykset.shtml. Pöllönpöntön sijoittamiseen on lisäksi hyvä saada maanomistajan lupa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Pöllöretkelle kannattaa lähteä vähän ennen auringonlaskua, sillä varpuspöllö ja huuhkaja huutelevat aktiivisimmin ilta- ja aamuhämärässä. Lauha, tyyni ja poutainen sää sopii kuunteluun parhaiten. Tuuli ja sade heikentävät pöllöjen ääntelyaktiivisuutta, eivätkä äänetkään kanna silloin yhtä kauas.
Kahdeksan vuotta sitten Jaalasta löytyi viirupöllönaaras, jonka ylänokan kärki oli epämuodostunut. Se oli ilmeisesti vaurioitunut ja sarveistupen kasvu oli jatkunut epänormaalisti eikä päässyt kulumaan.