Rantakausi alkoi Pihlajasaaressa – miten syksyn roskajupakka päättyi?
Syksyllä Pihlajasaareen rantautui suuri määrä lasikuitusilppua Jätkäsaaren meritäyttötyömaalta. Roskaa on yhä helppo löytää rannalta, mutta lopullinen vastuunkantaja on vielä hukassa.
Laskikuituroskaa on yhä Pihlajasaaren rannalla. Taustalla Elisa ja Elma Kaasalainen viettämässä kesäpäivää.
Kuva: Mirva Uotila
Teksti: Mirva Uotila
Jätkäsaaren meritäytäyttömaalta päätyi syksyllä mereen suuri määrä betonin sidosaineena toimivaa lasikuitusilppua. Silpun alkuperäksi selvisi pian Länsimetro-työmaan louhe, jota käytettiin merentäytössä. Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Helsingin Satama ottivat siivousvastuun, mutta eivät varsinaisesti pitäneet tahojaan syyllisinä roskaukseen. Ely-keskuksen pyytämässä selvityksessä he alleviivaavat, että roska oli peräisin Länsimetron työmaan louheesta ja että louheen käyttö lopetettiin heti, kun roska huomattiin.
“Kaupunki toimi sen verran vastuullisesti kun niiltä voi odottaakin”, uskoo Uudenmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Saku Härkönen. “Koska kaupunki ei ole tästä varsinaisesti hyötynyt, en usko heidän käyttäneen roskaista louhetta tahallisesti.”
Jos Helsingin rakennusvirasto ja Satama aiotaan päästää näin pälkähästä, voi vastuunkantajaa etsiä vain Länsimetron suunnalta. “Se tässä on tuottamuksellinen pää, joka laski roskan louheen sekaan.”
Selvityksessään Länsimetro ei kuitenkaan Härkösen mukaan paljastanut ely-keskukselle tarkempaa tietoa louheen alkuperästä. Länsimetro, joka aluksi kiisti Suomen Luonnolle edes käyttävänsä vastaavaa lasikuitusilppua työmaallaan, sanoi nyt ely-keskukselle, ettei roskan alkuperää ole mahdollista jäljittää. “Siitä on enemmän liikkeellä epävirallisia arvauksia, ilmeisesti kyseessä ollut jokin yksittäinen urakoitsija”, Härkönen sanoo.
Kun tarkempaa lähdettä ei aikanaan Länsimetrolta vaadittu, alkaa sen jäljittäminen tässä vaiheessa olla myöhäistä. Uudenmaan ely-keskus on harkinnut lähettävänsä tutkintapyynnön aiheesta, mutta vielä on auki, ketä voitaisiin syyttää ja millä perustein. Härkönen kertoo olevansa aiheesta vielä “kahden vaiheilla” eikä osaa arvioida, koska tutkintapyyntö mahdollisesti lähetettäisiin.
Kysymykseen, miten roskajupakka päättyi: eipä oikein mitenkään. Suurin osa näkyvistä roskista siivottiin ja rantasiivousta jatketaan yhä. Vaikka kyse on Helsingin mittakaavassa suuresta roskauksesta ja toimijat ovat tiedossa, vastuullista tahoa ei ole jäljitetty eikä tutkintapyyntöä lähetetty.
Paikoitellen lasikuitusilppu oli kertynyt kasoiksi, mutta enemmän suikaleita oli yksittäin hiekan seassa. Kuva: Mirva Uotila
Kun tietää mitä etsii, laisikuituroskaa on helppo löytää rannalta. Kuva: Mirva Uotila
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Asutuksen läheisyydestä tavatuista liito-oravareviireistä kannattaa ilmoittaa ympäristöviranomaiselle. Helsingin Munkkivuoresta löytyneen liito-oravareviirin lisäksi liito-oravia on havaittu viime vuosina myös Keskuspuistossa.
Helsingin kaupunki pohtii poikkeamisluvan hakemista naturasuojeluun Östersundomin rakentamisen vuoksi. Kaupungin yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n kaksivuotisessa MARLIN-projektissa tutkittiin Itämeren rantojen roskaisuutta Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Vastajulkaistujen lopputulosten mukaan Suomen rannikko on muita kohdemaita huomattavasti roskaisempi.
Helsingin metsät tuntuivat vavahtavan yöllä 27. lokakuuta, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnittelua linjaavan yleiskaavan. Jopa viidennestä kaava-alueen viheralueista katsotaan nyt rakentajien silmin – eivät ne kaikki mene, mutta suoja meni todella monilta arvoalueilta.
