Olimme retkellä, kun ukonilma yllätti. Sateella erään kannon päästä tuprahteli jatkuvasti pieniä pöllähdyksiä kuin savua. Mitä se olisi voinut olla?
Teksti: Seppo Vuokko
Olimme retkellä, kun ukonilma yllätti. Sateella erään kannon päästä tuprahteli jatkuvasti pieniä pöllähdyksiä kuin savua. Mitä se olisi voinut olla?
Pöllähdykset ovat itiöitä, ja melko varmasti kyseessä oli sieni tai limasieni – limasienet eivät ole oikeita sieniä, vaan muodostavat oman eliöryhmänsä, joka sijoitetaan milloin eläimiin, milloin sieniin. Limasieniä on esitelty Suomen Luonnossa usein – viimeksi numerossa 7/2009. Sadepisarat voivat täräytellä itiöitä lentoon myös sammalten itiöpesäkkeistä.
Usein kuvittelemme, että itiöt leviävät kuivalla säällä. Useilla sienillä näin onkin, mutta muutamat sienet lähettävät itiönsä lentoon sadesäällä. Helpoimmin sen voi nähdä tuhkeloilla (kuvassa), mutta pisarat tupsauttavat itiöitä ilmaan monista muistakin sienistä. Koska kysyjät eivät huomanneet selvää itiöiden lähdettä, kannon päässä oli todennäköisesti pieniä maljakkaita tai rupimaisia kotelosieniä.
Tuhkeloiden itiöemän kuori kuivuu nahkamaiseksi, ja itiöitä voi pölläytellä ilmaan puristelemalla itiöemää tai tallaamalla sen päälle. Luonnossa tuulen pyörteetkin nostavat itiöitä lentoon, mutta näyttävin tupsahdus sieneen koskematta syntyy, kun itiöemän sisälle putoaa vesipisara. Ilmiötä voi jäljitellä pudottelemalla pillillä yksittäisiä pisaroita itiöemään.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kellanoranssi kaunomaljakas teki superyllätyksen valtaamalla kukkapenkit ja kasvimaat tänä keväänä. Vain pari - kolmesenttisestä värikkäästä maljakkaasta tuli huhtikuun lopulta lähtien kymmeniä havaintoja etelärannikolta Outokumpuun asti.
Perinteiset kantarellit ja rouskut nakataan koppaan, mutta niiden lisäksi metsä on täynnä uusia ruokasieniä. Eräs näistä on sikurirousku, pienikokoinen kangasrouskua muistuttava sieni, jonka tuoksu saa nenähermot kutajamaan: curry tai sikuri.
Sinivuokkomaton kattamassa toukokuisessa kuusikossa voi nähdä erikoisen näköisiä sieniä. Ensi näkemältä ne ovat kuin ruskeita, hieman ryppyisiä hyytelöpalloja, jossa on musta tasanne ikään kuin kantena.
Punakärpässieni ei ole myrkkysienistämme vaarallisin, mutta siihen liittyy enemmän tarinoita kuin yhteenkään muuhun sieneen. Wassonien hypoteesin mukaan kärpässieni tarkoittaa sientä, joka aiheuttaa kärpäsiä päähän, tekee ihmisen sekopäiseksi – ja sehän on punakärpässienen kiistaton ominaisuus. Artikkeli on julkaistu Suomen Luonnon numerossa 6/2012