Nisäkkään ruumiinkoko vaikuttaa paljon sen talvenviettotapaan. Horrostaminen on oiva keino selvitä talven yli, mutta sopii lähinnä keskikokoisille lajeille. 400-1300 grammainen siili on tyypillinen talvihorrostaja. Sen ruumiinlämpö laskee talvella lähelle nollaa ja elintoiminnot hidastuvat merkittävästi.

Jyrsijät ja muut pikkunisäkkäät eivät yleensä horrosta, koska ne eivät pysty keräämään tarpeeksi vararavintoa koko talven ajaksi. Ne pysyttelevät aktiivisina läpi vuoden ja joutuvat syömään vähän väliä säilyttääkseen ruumiinlämpönsä riittävän korkeana. Lepakot ovat selvä poikkeus säännöstä. Niiden on vaivuttava horrokseen kenties siksi, että ne menettäisivät talvella kohtuuttomasti lämpöä siipiensä suuren pinta-alan takia. Toisekseen niille ei riitä talvella hyönteisiä saaliiksi.

Talviuni on eri asia kuin talvihorros. Siinä ruumiinlämpö laskee vain muutamalla asteella. Karhu, mäyrä ja supikoira nukkuvat nimenomaan talviunta. Isoa kroppaa ei kannata viilentää horroslämpötiloihin, koska sen lämmittäminen vaatisi suuren määrän energiaa heräämisvaiheessa. Sitä tuskin olisi varastossa pitkän talvipaaston jälkeen.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi