Susijahti ei ilmeisesti ole sujunut niin kuin piti
Niin sanotussa kannanhoidollisessa metsästyksessä on ilmeisesti tapettu aikuisia yksilöitä ja pantasusia.
Kuva: Wikimedia Commons / Public Domain
Teksti: Jouni Tikkanen
Niin sanottu kannanhoidollinen metsästys ei ole alustavien tietojen mukaan sujunut niin kuin tammikuun lopulla hyväksytyssä Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa ajateltiin. Riistakeskuksen tarjoaman saalisseurannan perusteella susijahdissa on kaadettu 14 sutta, joista aikuisia olisi yhdeksän ja nuoria yksilöitä vain viisi (tilanne 2.3. klo 15:26). Lisäksi kolmella sudella on ollut seurantapanta.
Maa- ja metsästalousministeriön virkamies Sami Niemi kommentoi susikannan hoitosuunnitelmaa Suomen Luonnossa 1/2015 näin:
”Nyt meillä on ajatuksena pitää susireviirit toimivina ja elinkykyisinä. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään antamaan ihmisille mahdollisuus metsästää sutta, yksi nuori yksilö siitä laumasta, minkä vaikutus lauman dynamiikkaan jää hyvinkin pieneksi.”
Metsästys ei ilmeisesti ole kuitenkaan kohdistunut nuoriin yksilöihin. Asia tosin varmistuu vasta, kun Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat ehtivät tutkimaan susien ruhot.
Pyynnin keskittäminen nuoriin yksilöihin olisi tärkeää susilauman koossapysymisen ja perinnöllisen monimuotoisuuden kannalta. Aikuinen alfanaaras vastaa lauman ravinnonhankinnasta, ja ilman sitä lauman jäsenet voivat ajautua ihmisten pihoihin etsimään helpompaa saalista, kuten hihnan päässä juoksentelevia koiria. Saallisseurannan perusteella aikuisia naaraita olisi ammuttu neljä. Se ovatko ne alfoja, varmistuu myöhemmin.
Suomen Luonnossa 2/2015 geneetikko Eeva Jansson kommentoi pyynnin keskittämistä nuoriin yksilöihin näin:
”Geneettinen aines ei kapene, jos ei ammuta alfoja eikä Venäjältä tulleita tulokkaita. Sitä en sitten tiedä, miten sen voi käytännössä ampumistilanteessa vahvistaa, että tuo susi ei ole Venäjältä tai että se ei ole alfa.”
Lue koko suden genetiikkaa käsittelevä juttu Suomen Luonnosta 2/2015. Lehti on saatavana digiversiona Lehtiluukusta sekä paperisena irtonumerona Lehtipisteistä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa esitetään suden ”kannanhoidollisen metsästyksen” sallimista. Maa- ja metsätalousministeriön virkamies Sami Niemi vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.
Kun Ähtärin eläinpuisto 1973 perustettiin, sinne päätettiin ottaa vain Suomessa eläviä eläimiä. Nyt siellä voi kuitenkin nähdä esimerkiksi pikkupandan ja lumileopardin. Miksi?