Tuomenkehrääjäkoit olivat heinäkuun puolessa välissä kietoneet Kaustisilla seittiinsä jopa puisen sillan kaiteineen.

”Toukat syövät pääasiallisesti tuomea, mutta ne vetävät silkkiä perässään kaikkialle minne menevät – varsinkin kun ruoka loppuu”, kertoo hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg Helsingin yliopistosta.

Tuomenkehrääjäkoi on perhonen, jota esiintyy koko maassa, tosin pohjoisessa vähemmän. Seitin suojissa toukat syövät tuomen paljaaksi, koteloituvat ja jättävät suojansa aikuistuttuaan loppukesällä. Yleensä tuomi toipuu hyvin koettelemuksesta.

Leudot talvet ja lämpöiset keväät ovat omiaan lisäämään tuomenkehrääjäkoin esiintymistä. Pihlajankehrääjäkoi ja omenankehrääjäkoi muistuttavat paljon tuomenkehrääjäkoita

Tuomenkehrääjäkoin valkoisissa siivissä on tummia pisteitä. Kuva: Annakaisa Vänttinen

Läheisten puiden lisäksi myös puinen silta oli harson peitossa. Kuva: Annakaisa Vänttinen

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi