Venäjä perusti Laatokan ja Suomenlahden jättisuojelualueet
Vuosia odotetut laajat suojelualueet perustettiin yllättäen vuodenvaihteessa.
Kurkiniemen majakka Laatokalla viime kesänä. Kuva Jessica Haapkylä
Teksti: Ismo Tuormaa
Venäjä on perustanut pitkään odotetut ja jo moneen kertaan välillä haudatutkin suuret suojelualueet Laatokalle ja Suomenlahden saaristoon Venäjän Ympäristövuoden 2017 kunniaksi.
Suojelualueet perustettiin aivan vuoden 2017 ja 2018 vaihteessa.
Suomenlahden luonnonpuisto on kooltaan yhteensä 14 000 hehtaaria ja se muodostuu yhdeksästä erillisestä saaresta ja saariryhmästä. Saariryhmä koostuu yli 60 saaren maa-alueesta ja niitä ympäröivistä matalista vesialueista.
Luonnonpuisto sijaitsee Leningradin hallintoalueella Viipurin ja Kingiseppin kunnissa. Mukana on mm. Pien Tytärsaari sekä länsiosa Seiskarista. Suursaari ei kuulu uuteen suojelualueeseen. Saaristo on tunnettu runsaasta pesimälinnustostaan, hylkeistään sekä arktisten kahlaajien ja muuttolintujen levähdyspaikkana.
Laatokan saariston kansallispuistoon kuuluu peräti 122 000 hehtaarin suuruinen alue Karjalan tasavallan Lahdenpohjan, Sortavalan ja Pitkärannan kunnissa. Alueella on satoja saaria, lähes sata pientä järveä ja melkein tuhat kilometriä rakentamatonta rantaviivaa. Toista samanlaista aluetta ei löydy Venäjältä eikä Pohjoismaista. Noin puolet alueesta on maata.
Suomalaiset eivät ole vielä saaneet käsiinsä tulevan kansallispuiston karttoja, mutta puiston koko kertoo jo vuosikymmeniä valmistellun kansallispuiston toteutuneen viimein ilmeisesti alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Suomi on ollut aikoinaan tiivisti mukana alueiden suunnittelussa yhteistyössä venäläisten kanssa. Tätä yhteistyötä aiotaan jatkaa.
Saatujen tietojen mukaan Venäjän kaasuyhtiö Rosneft lienee samalla luopunut suuresta virkistys- ja lomatonttihankkeestaan Sortavalan länsipuolella puiston hyväksi. Alueella on myös presidentti Vladimir Putinin huvila, joka säilynee yhä paikallaan. Molemmilla suojelualueilla lieneekin Venäjän hallituksen ja presidentin vankka tuki takanaan.
Molemmat puistot kuuluvat nyt kiinteänä osana Suomen ja Venäjän väliseen niin sanottuun Vihreään vyöhykkeeseen. Alueet kuuluivat aikoinaan Suomelle Talvisodan loppumiseen ja Moskovan rauhaan 1940 asti.
EDIT 11.1.2017. Laatokan saariston kansallispuisto ei toteudu aivan alun perin esitetyn kaltaisena, vaan maatalousmaat kuten entiset niityt on poistettu kuntien vaatimuksesta. Gazprom korjattu Rosneftiksi.
Linkki Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotteeseen (11.1.) Laatokan saariston kansallispuistosta.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) kotiseutu, Etelä-Karjala, on Suomen metsiensuojelun ja yleensäkin luonnonsuojelun pahnanpohjimmainen murheenkryyni. Suomen ympäristökeskuksen tilastojen mukaan maakunnassa on suojeltu vain alle kaksi prosenttia metsämaasta.
Saimme kunnian olla ensimmäinen Laatokan Heinäsenmaalle noussut suomalaisturistien ryhmä. Laituria ei ollut, joten kapteenin ainoa vaihtoehto oli ajaa laiva rauhallisesti kohti kalliota, jolloin se samalla osui rytisten muutamaan kiveen.
