Dokumenttielokuva Ei pelkkää hunajaa on pelottavampi kuin yksikään fiktiivinen kauhuelokuva. Teollinen hunajantuotanto ei lähietäisyydeltä katsottuna ole yhtään sen humaanimpaa kuin lihakarjan tehotuotanto.
26.4.2013Teksti: Maura Haimola
Tänään tuli suurten elokuvateattereiden levitykseen dokumenttielokuva Ei pelkkää hunajaa, joka kertoo mehiläisistä, tai oikeastaan ihmisistä. Ihmisen ahneuden vuoksi näistäkin luontokappaleista on tehty koneita, joita riistetään häikäilemättä. Tämä ahneus on kääntymässä ihmisiä vastaan.
Ei pelkkää hunajaa on pelottavampi kuin yksikään fiktiivinen kauhuelokuva. On järkyttävää nähdä dokumentin uskomattomissa lähikuvissa kuinka mehiläisiä jalostetaan kuin karjaa ja kuljetetaan ympäri maailmaa sillä seurauksella, että osa ei koskaan pääse perille hengissä, ja taudit leviävät.
On kammottavaa, että mehiläisille syötetään antibiootteja, jotta ne selviäisivät. Teollinen hunajantuotanto ei lähietäisyydeltä katsottuna ole yhtään sen humaanimpaa kuin lihakarjan tehotuotanto.
Dokumentti ei kuitenkaan ole vain tarina hunajantuotannon muuttumisesta pientilojen perheyrityksistä valtaviksi teollisuuslaitoksiksi. Vielä huolestuttavampia ovat viime vuosina tapahtuneet mehiläisten joukkokuolemat, joille ei löydy selkeää syytä. Dokumentin tekijät, ja monet tutkijat, uskovat, että kuolemia ei aiheuta yksi tekijä, kuten kasvien myrkytys, vaan monet yhdessä. Yhteistä näille tekijöille on se, että ne ovat lähtöisin ihmisen toimista.
Dokumentissa vieraillaan Kiinassa alueilla, joilta mehiläiset ovat kokonaan kadonneet eikä ihmisillä ole muuta vaihtoehtoa kuin pölyttää kukkia käsin. Niin paljon kuin Kiinassa ja maailmassa onkin ihmisiä, ihminen ei voi hoitaa miljardien mehiläisten työtä kovinkaan tehokkaasti. Toivottavasti Kiina on varoittava esimerkki eikä tulevaisuus.
Kauhukertomuksen ja historiallisen tarinan lisäksi Ei pelkkää hunajaa on myös kaunis luontodokumentti. Mehiläisiin kiinnitettyjen kameroiden kuva on ainutlaatuista nähtävää ja mehiläisten älykkyys hämmentävää. Aivan toivotonkaan dokumentti ei ole. Luonnolla on mieletön kapasiteetti korjata ihmisen aiheuttamia tuhoja.
Uudet mehiläiskannat ovat kestävämpiä, mutta myös äkäisempiä ja ihmiselle vaarallisempia. Ne ovat silti parempi kuin ei mehiläisiä ollenkaan. Yli kolmannes maailman ravinnosta tuotetaan mehiläispölytyksen avulla. Ilman mehiläisiä koko planeettamme on pulassa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kirjoittaa suomenluonto.fi-sivuille ajankohtaisista ympäristöaiheista ja luontohavainnoista. Kiinnostunut luonnon esiintymisestä kielessä, viihteessä, taiteessa ja medioissa.
EU-maat äänestävät ensi maanantaina neonikotinoidipohjaisisten tuholaismyrkkyjen käytön rajoituksista. Tutkimusten mukaan myrkyt uhkaavat mehiläisyhdyskuntia, mutta aineiden valmistajat pyrkivät torjumaan Euroopan komission esittämät käyttörajoitukset. Kiista Brysselissä pitkittyy, ja Suomi voi olla ensi viikon äänestyksessä vaa'ankieliasemassa.
Suomessa on jo noin 50 000 mehiläispesää. Mehiläistarhoja perustetaan nyt entistä enemmän myös kaupunkeihin. Maaseudulla elinkeinon ongelmana ovat karhut.
Helsingin kaupunginteatterin kulmilla, Tokoinrannan vieressä sijaitsevassa Tarja Halosen puistossa on taideteos, joka pörisee ja surisee ja tuoksuu kesälle. Hexa-Hive on kokeellinen pesä kaupunkimehiläisille.
