Kuulin huhtikuun lopulla voimakasta napsahtelua männyn latvuksesta. Lintuja siellä ei ollut ja ääni oli voimakkaampi kuin käpylintujen työskentelystä syntyvä ääni. Sää oli aurinkoinen, lämpötila peräti 18 astetta. Mikä männyssä rapsahteli?
Kuva: ippitiilia / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Seppo Vuokko
Kuulin huhtikuun lopulla voimakasta napsahtelua männyn latvuksesta. Lintuja siellä ei ollut ja ääni oli voimakkaampi kuin käpylintujen työskentelystä syntyvä ääni. Sää oli aurinkoinen, lämpötila peräti 18 astetta. Mikä männyssä rapsahteli?
Harvoin ajattelemme kasvien ääntelevän. Kasvien äänillä ei ole sitä tiedonvälityksen tehtävää kuin enimmillä eläinten äänillä vaan ne ovat erilaisten elintoimintojen oheistuotteita. Kevättalvella mänty karistaa siemenensä ja napsahtelu johtuu käpysuomujen aukeamisesta.
Käpysuomujen avautuminen on aivan mekaaninen tapahtuma: kun käpysuomut kuivuvat, ne kaartuvat ylöspäin ja käpy avautuu; kun suomut kostuvat, ne taipuvat alaspäin ja käpy sulkeutuu. Kun käpy avautuu ensimmäisen kerran, rapsahtaa kasvavan kävyn tiiviiksi kitannut pihkakerros rikki. Kuivien käpyjen avautuminen ja sulkeutuminen on äänetöntä.
Kuukautta, kahta myöhemmin männiköstä voi taas kuulla rapsetta, kun männyn uudet kerkät aloittavat kasvunsa. Ääni syntyy nyt silmuja suojanneiden pihkaisten suomujen repeillessä. Se on selvästi käpyjen napsetta heikompi.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.