Helsingin asuttaneista kanahaukoista kaivataan harrastajien havaintoja.
Nuoruuspuvussa kanahaukan rinta on pitkittäisjuovainen, myöhemmin poikittaisjuovainen.
Kuva: Tapio Solonen
Teksti: Alice Karlsson
Pääkaupunkiseudulla rengastettiin kuluvalla pesimäkaudella 82 kanahaukan poikasta 28 poikueesta. Pesiä oli enemmänkin, mutta kaikissa rengastaminen ei onnistunut.
Urbaanein kanahaukkapari elää Helsingin uimastadionilla, monet muut ovat rakentaneet pesänsä eri puolille kaupunkia – missä vain on sopivia puita.
”Pesä voi olla vaikkapa kerrostalon takapihalla”, ornitologi ja rengastaja Tapio Solonen sanoo. ”Keskuspuisto on täynnä kanahaukkoja. Helsingin kanahaukkakanta onkin huipputiheä.”
Solosen mukaan kanahaukkojen kaupunkilaistuminen on samanlainen ilmiö kuin ihmisten maaltamuutto.
”Haukat ovat tulleet pääkaupunkiin paremman toimeentulon toivossa.”
Kanahaukka suosii pesimäympäristönään vanhoja metsiä. Kun ne ovat vähentyneet, myös niissä elävät saalislajit ovat huvenneet.
”Kanahaukkojen perinteistä ravintoa ovat metsäkanalinnut kuten pyy ja teeri, joita ei etenkään Etelä-Suomessa ole enää tarjolla siten kuin aikaisemmin. Haukkojen saaliseläimet ovat vaihtuneet ihmisten seuralaisiin – varislintuihin ja kyyhkysiin. Niiden perässä haukat ovat tulleet myös kaupunkeihin.”
Suomessa kanahaukan kaupunkilaistuminen on lähinnä pääkaupunkiseudun ilmiö. Muista kaupungeista sitä ei juurikaan tunneta.
”Tosin pääkaupunkiseudullakin kuten Espoossa ja Vantaalla on paljon maaseutumaista ympäristöä, mikä on haukkojen ominta miljöötä.”
Solosen mukaan kaupunki-ilmiö antaa kanahaukasta väärän kuvan, sillä muualla kuin pääkaupunkiseudulla kanta taantuu. Viimeisimmässä uhanalaisarviossa kanahaukka on luokiteltu silmälläpidettäväksi.
Alun perin kanahaukat ovat tulleet kaupunkiin muualta, mutta nyt oma kanta tuottaa hyvin poikasia eivätkä linnut hajaannu kovin laajalle alueelle. Havaintojen mukaan nuoret voivat jäädä hyvin lähelle syntymäpaikkaansa. Mutta minne?
Selvitystä varten tänä vuonna rengastetut poikaset ovat saaneet vasempaan jalkaansa lukurenkaan. Sen avulla kerätään tietoa haukkojen levittäytymisestä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kirjoitan, toimitan ja hoidan Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Sydäntä lähellä ovat kasvien ja eläinten vuorovaikutus sekä eläinten käyttäytyminen. Uskoisin olevani myös luonnon sitkeä puolustaja ja tulistun luonnon turmelemisesta.
