Auringonlaskun aikoihin Suomenniemellä huomasin perhosen, joka keinui ilmassa paikoillaan puolen metrin liikettä edestakaisin. Se tönäisi samanlaiset keinujat pois, mutta kun tuli mieluisa kumppani, parittelu alkoi. Mitä lajia ja sukupuolta keinuja oli? Levittikö se houkutustuoksua?
Kuva kokoelmasta: M. Virtala / Wikimedia Commons
Teksti: Kauri Mikkola
Auringonlaskun aikoihin Suomenniemellä huomasin perhosen, joka keinui ilmassa paikoillaan puolen metrin liikettä edestakaisin. Se tönäisi samanlaiset keinujat pois, mutta kun tuli mieluisa kumppani, parittelu alkoi. Mitä lajia ja sukupuolta keinuja oli? Levittikö se houkutustuoksua?
Onpa mainiot havainnot! Kyseessä on pikkujuuriperhonen (Hepialus hecta). Laji on levinnyt eteläiseen Lappiin saakka, eikä se ole mikään harvinaisuus.
Juuriperhoset ovat rakenteeltaan alkeellisia. Sitä todistaa varsinkin etu- ja takasiiven suonitusten samankaltaisuus. Myös sukuelinten rakenne sekä etu- ja takasiipien kiinnitystapa toisiinsa poikkeavat muista perhosista.
Juuriperhosten parveilukäyttäytyminen on kuitenkin ihastuttavan kehittynyttä. Eri lajeilla on erilaisia parveilumalleja, ja parveilu sattuu eri vuorokauden- ja kesän aikoihin. Meillä parveilu vaihtelee myöhäisestä iltapäivästä aamuun ja kesäkuun keskivaiheilta elokuun keskivaiheille.
Suomessa tavataan seitsemän juuriperhoslajia. Pikkujuuriperhonen on niistä pienin, siipien kärkiväli on noin 25 millimetriä.
Pikkujuuriperhoskoiraat parveilevat myöhään iltapäivällä ja alkuillasta, useimmiten auringon säteiden suodattuessa oksien välistä. Parhaita paikkoja ovat korpimaiset notkelmat, joissa on rehevää heinä- ja saniaiskasvillisuutta.
Koiras ilmeisesti levittää houkutustuoksua. Tässä joudun tekemään johtopäätöksiä suurikokoisen humalaperhosen (Hepialus humuli) perusteella, jonka parveilu on hyvin samantapaista. Muilla kotimaisilla lajeilla vain naaraat levittävät houkutustuoksua.
Pikkujuuriperhosnaaras etsii risteilevästi lentäen koiraan tuoksua. Sen havaittuaan naaras lähestyy koirasta, jonka se huomaa lähempää etusiipien loistavista hopeatäplistä. Oletettavasti täplät heijastavat voimakkaasti ultraviolettia säteilyä. Naaras lentää koiraan alle ja tämä napauttaa sen lennosta heinänkorrelle. Parittelu alkaa.
Illansuussa naaras aloittaa munintalentonsa. Se pudottelee munat sopivaan kasvillisuuteen. Toukat elävät maassa ja syövät heinien ja saniaisten sekä monien muiden kasvien juuria.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
