Tutkijoiden mukaan humus on lisääntynyt 1990-luvun alusta lähtien
Kuva: Kekkonen / Ikkuna Suomen luontoon
Teksti: Jouni Tikkanen
Etelä-Suomen mökkijärvien vesi on 1990-luvulta lähtien nopeasti ruskettunut. Näin kertovat Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat tänään julkaistussa Suomen Luonnossa.
Humuksen määrä on lisääntynyt muun muassa Päijänteellä, Etelä-Savon muikkujärvellä Puulalla sekä Pohjois-Karjalan Puruvedellä. Ongelma on sama myös luonnostaan tummemmilla ja erämaisemmilla vesillä.
”Koska veden ruskettuminen näyttää vaivaavan kaikentyyppisiä järviä, kysymys ei voi olla paikallisista muutoksista”, sanoo tutkimusprofessori Jarmo J. Meriläinen Jyväskylän yliopistosta.
”Suurimmat syylliset vesien tummentumiseen lienevät ilmaston lämpeneminen, sateisuuden lisääntyminen ja happaman laskeuman vähentyminen”, hän sanoo, ”Paikoin metsä- ja turvemaiden ojitukset ovat lisänneet humuskuormaa ja ainakin voimistaneet vesien ruskettumista.”
Meriläisen ja hänen kollegoidensa mukaan vesien ruskettumisen todistaa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämä HERTTA-tietokanta. Sinne 1970-luvulta lähtien tallennetuista mittauksista käy ilmi, että suuret reittivedet kirkastuivat ensin pari vuosikymmentä, kun paperitehtaat paransivat tekniikkaansa. 1990-luvulla alkoi kuitenkin nopeasti edennyt huono kehitys. Järvillä, jotka eivät ole paperitehtaiden vaikutuspiirissä, on näkynyt vain tämä viimeaikainen tummeneminen.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Mihin ihmiskunnan toiminta maapallollamme johtaa? Jos monimuotoinen elämä jatkaa tuhoutumistaan, se on ihmiskunnankin loppu. Vai pitäisikö jaksaa uskoa, että ihmisellä riittää älyä estää katastrofi?
Elinympäristöjen heikentyminen ja luonnon monimuotoisuuden romahdus ovat vakava uhka ihmiskunnalle ja vaikuttavat haitallisesti jo kahteen viidestä ihmisestä maailmassa.