Kesällä on mukavaa kävellä paljain jaloin. Hiekka, kivet ja kävyt tuntuvat jalkapohjien kautta koko kehossa. Paljain jaloin kävelyn hyväätekevä vaikutus on huomattu jo ainakin Keski-Euroopassa, missä paljasjalkapuistoja on noin sata pääasiassa sakasankielisellä alueella. Ensimmäiset puistot on perustettu parikymmentä vuotta sitten.
Kuva: Raija Valkama
Teksti: Johanna Mehtola
Kesällä on mukavaa kävellä paljain jaloin. Hiekka, kivet ja kävyt tuntuvat jalkapohjien kautta koko kehossa. Paljain jaloin kävelyn hyväätekevä vaikutus on huomattu jo ainakin Keski-Euroopassa, missä paljasjalkapuistoja on noin sata pääasiassa saksankielisellä alueella. Ensimmäiset puistot on perustettu parikymmentä vuotta sitten.
Suomen ladun hankekoordinaattori Raija Valkama vieraili kesällä Barfuss Park Egestorfin paljasjalkapuistossa Lüneburgin nummen suojelualueella Hampurin lähellä. Siellä paljain jaloin käveltävää polkua on 2,7 kilometriä. Polun alussa ja lopussa on penkit jalkineiden riisumiseen. Jalkojen pesuun on vesipisteet ja harjat sekä tavaroille lukittavat lokerikot.
”Polku kiemurtelee aluksi pyökkimetsässä, sitten niittymaisemassa ja lopulta havumetsässä. Polun pinta on suomalaisen purupolun tyyliin pehmeä ja miellyttävä jalalle, mutta sateella se muuttuu varpaiden välistä pursuavaksi mutavelliksi. Polun varrella on 61 erilaista aisteille tarkoitettua tehtäväpistettä. Näistä 40 stimuloi jalkapohjia ja 21 muita aisteja”, Valkama kertoo.
Polku on päällystetty erilaisilla pinnoilla kuten betonilla, mudalla, hiekalla, turpeella, kävyillä ja neulasilla noin viidenkymmenen metrin matkan kerrallaan.
”Erilaiset pinnat ärsyttävät jalkapohjia miellyttävästi, ja kenkien pukeminen tuntuu lopulta vastenmieliseltä. Paljasjaloin kävelyllä on tieteellisesti osoitettuja monia hyviä vaikutuksia terveyteen. Lisäksi pieni kävelyretki oli hauska, koska se yllätti tehtävien monipuolisuudella”, Valkama kuvailee.
Paljasjalkapuistot ovat yhtenä aiheena Suomen ladun sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ulkoiluseminaarissa 22.11. Tampereella. www.suomenlatu.fi
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia eli kuusenkerkkiä voi poimia keväästä alkukesään. Kuusenkerkät sisältävät paljon hivenaineita, A- ja C-vitamiineja sekä runsaasti antioksidantteja.
Tyrni (Hippophae rhamnoides) on arvostettu marja vitamiiniensa ja aromikkaan makunsa vuoksi. Se sisältää runsaasti C- ja E-vitamiineja sekä rasvahappoja.
Elo-syyskuussa pihlajat notkuvat kirpeitä pihlajanmarjoja. Pihlaja kasvaa lehdoilla ja kuivissa kangasmetsissä koko maassa. Pihlajanmarjassa on runsaasti vatsalle tärkeää kuitua ja paljon C-vitamiinia. Oranssi marja sisältää myös E-vitamiinia, karoteeneja, flavonoideja, kalsiumia ja magnesiumia.