Århusissa miteltiin biologiassa
Suomen joukkue sai kansainvälisistä biologian olympialaisista kolme pronssimitalia. Tanskassa järjestetyssä kilpailussa preparoitiin turskaa. Kotimaan joukkueesta kukaan ei pyörtynyt tehtävää suorittaessaan.
Merenkierto-blogissa seurataan pyörämatkaa Itämeren ympäri. Matkan varrella ihmetellään luontoa ja ihmisiä. Twitterissä matkaa voi seurata hakusanalla #merenkierto.
Suomen joukkue sai kansainvälisistä biologian olympialaisista kolme pronssimitalia. Tanskassa järjestetyssä kilpailussa preparoitiin turskaa. Kotimaan joukkueesta kukaan ei pyörtynyt tehtävää suorittaessaan.
Teksti: Hanna Kaisa Hellsten
Suomen biologian olympiajoukkue odottaa hyväntuulisina tuloksia. Kuvassa Jori Torkkila, Oula Norman, Elias Nietosvaara sekä Niilo Lehtikuja. Kuva Hanna Kaisa Hellsten.
Voiko biologiassakin kilpailla?
Näin on tehty vuodesta 1990 alkaen. Tänä vuonna sadat nuoret kokoontuivat Tanskan Århusiin selvittämään, ketkä hallitsevat parhaiten biologian teoriaa ja käytäntöä.
Suomen joukkueen osalta valmistautuminen alkoi jo kotimaassa, jossa järjestettiin valtakunnallinen biologian kilpailu lukiolaisille. Parhaiten menestyneet valittiin valmennusryhmään, ja sen kovin kärki edusti Suomea Ärhusissa. Kisaviikon aikana on muun muuassa preparoitu turskaa, läntisellä Itämerellä kun ollaan.
Kun sadat nuoret käsittelevät turskaa, siitä syntyy satoja kalaisia suojatakkeja sekä melkoinen löyhkä. Tämä osa käytännön kokeesta järjestettiinkin ulkotiloissa. Osa kilpailijoista joutui silti keskeyttämään huonon olon vuoksi. Suomen joukkueen kaikki jäsenet suorittivat tehtävän onnistuneesti loppuun.
Turskan eri osien erottelun ja nimeämisen lisäksi käytännön kokeita tehtiin biokemian, kasvitieteen sekä molekyylibiologian aloilta. Kilpailijat osallistuivat myös teoreettiseen kokeeseen.
Suomea Biologian olympialaisissa edustivat Niilo Lehtikuja Espoosta, Oula Norman Oulusta sekä Elias Nietosvaara ja Jori Torkkila Turusta – kaikki osallistujat ovat kotoisin merenrantakaupungeista.
– Meren tila paranisi, jos Puolan ja Venäjän päästöt saataisiin kuriin. Sieltä tulee paljon typpi- ja kalkkipäästöjä, olympiajoukkue pohtii.
– Puhdistusjärjestelmiä pitäisi kehittää varsinkin isojen päästölähteiden osalta. Suomesta voisin mainita sellaisen yksityiskohdan, että vanupuikkojen muoviosat päätyvät viemäristä mereen. Tämä kävi ilmi, kun osallistuin Turussa rantojensiivoustalkoisiin, Torkkila sanoo.
Itämeren tilan kohentaminen on monimutkainen kysymys. Edistystä on jo tapahtunut esimerkiksi rannikkovesien tilassa.
– Ihmisten pitäisi tietää tästä aiheesta enemmän, olympiajoukkue summaa ajatuksensa.
Suomen joukkue voitti kilpailussa kolme pronssimitalia.
Merenkierto-blogissa seurataan pyörämatkaa Itämeren ympäri. Matkan varrella ihmetellään luontoa ja ihmisiä. Twitterissä matkaa voi seurata hakusanalla #merenkierto.
Jos hukkaa reissussa puhelimensa, se kannattaa tehdä muutaman sadan metrin päässä Ruotsin vanhimmasta biosfäärialueesta. Pakollinen pysähdys mahdollisti visiitin upealla kosteikkoalueella. Samoissa maisemissa kulki myös biologi Carl von Linné 1700-luvulla.
Itämeri saa satunnaisesti Tanskan salmista syvänteisiin raikasta suolavettä. Se vaikuttaa mereen samalla tavalla kuin kellarin siivous: hetken ajan vähän kaikkialla on ryönää.
Suurin osa Itämeren päästöistä kulkee maalta mereen. Laivojen päästöt tekevät poikkeuksen. Vuoden alussa voimaan tullut rikkidirektiivi vähentää maalle suuntautuvia rikkipäästöjä. Tämä kertoo siitä, että ympäristön tilaa voidaan parantaa.
Käytämme evästeitä anonyymiin kävijätilastointiin.. Suostumuksellasi käytämme evästeitä myös markkinoinnin kohdentamiseen.