Nauttikaamme valosta: Vuoden pimein neljännes ohi
Tänään tulee kuluneeksi reilut 41 päivää talvipäivänseisauksesta ja samalla vuoden pimein tai ainakin lyhyimpien päivien neljännes on takana.
Tänään tulee kuluneeksi reilut 41 päivää talvipäivänseisauksesta ja samalla vuoden pimein tai ainakin lyhyimpien päivien neljännes on takana.
Teksti: Antti Halkka
Helsingin Lauttasaarenkin näkymissä on jo valon ja kevään tuntua. Kuva Antti Halkka
Pohjoinen pallonpuolisko on tänään J.L.Runebergin päivänä (Runeberg syntyi 5.2.1804) kallistunut kohti Aurinkoa sen verran, että vuoden pimein neljännes on takanapäin. Neljännesvuosi on reilut 91 päivää. Talvipäivänseisauksesta oli tänä aamuna 45 päivää eli puolet siitä. Yhteensä talvipäivänseisauksen molemmin puolin täyttyy myöhään tänään neljännesvuosi lyhyimpiä päiviä.
Valon onkin jo aika palata. Voimme suunnata kohti kevättä.
Runeberg vaikuttaa vuodenaikojen suhteen suomalaiskansallisen melankoliselta. Vai mitä mielestä olette runosta Joutuin kevät rientää?
”Joutuin kevät rientää, kesä joutuisammin, syksy kauan kestää, kauemminpa talvi. Kohta, posket sorjat, kuihtua te saatte, kukkimatta kuunaan.” (suom Tarmo Manelius)
Onneksi kansallisrunoilija sentään tuli jo samassakin runossa katumapäälle todeten, että ”syksyn päivinäkin kevään muistot hurmaa, talven aikanakin suven sato riittää”, ja jakaa toisessa runossa kanssamme tällaisen kevättunnelman.
(Kevät-aamu, suom. Kaarlo Forsman)
Kudo uudet juhlaverhot
Vesille ja maisemille;
Nosta yöstä henkiin perhot
Sulhoiks’ kukka-kultasille;
Sydämemme sopukoista
Talven kolkot muistot poista!
Aurinko valaisee nyt kauniisti talvea ja pian se jo luo kevättä koko voimallaan. Päivän pituus on etelässä yli kahdeksan tuntia ja Utsjoella lähestytään pian kuutta tuntia. Valon paluu on kiivasta. Joka päivä saa lisää valoa etelässä yli viisi minuuttia, pohjoisessa jopa tuplasti. Pitäähän päivän pituuksien päätyä maaliskuussa kevätpäiväntasauksen aikaan kaikkialla noin 12 tuntiin.
Metsähallituslaissa ehdotetut aluesiirrot osuvat Ylä-Lappiin ja koko rannikolle. Monenlainen hyödyntäminen voi näin uhata suomalaista tunturi- ja meriluontoa ja saamelaisten kotiseutualuetta.
Orviveden Punkaniemen jylhät kuusikot kiehtovat lapsia ja aikusia, mutta metsän yllä on UPM-yhtiön hakkuu-uhka.
Ainutaaltuinen kuva maapallosta 1,5 miljoonan kilometrin päästä olisi voitu ottaa jo yli kymmenen vuotta sitten.
Käytämme evästeitä anonyymiin kävijätilastointiin.. Suostumuksellasi käytämme evästeitä myös markkinoinnin kohdentamiseen.