Kun harmaapäätikan huuto kantautuu metsästä, se on useinkin merkki siitä, että kulkija on osunut kauniiseen haavikkolehtoon. Pehmeän soinnikas, kantava, hieman haikea ja sävelkulultaan laskeva äänisarja paljastaa keväällä tämän kauniin tikan. Joskus harmaapäät viheltelevät syksyisinkin.
Sävyisän vihreä selkä. Koiraalla hieman kirkkaan punaista päälaella. Värituntomerkit tuovat helposti mieleen vihertikan nimen. Mutta lintu on harmaapäätikka. Harmaapäätikka on pitkänhuiskea, käpytikkaa isompi, mutta jättiläistikkaa palokärkeä selvästi pienempi. Harmaapäätikka on ilahduttavasti lisääntynyt etelässä ja laajentanut pesimäaluettaan keskisessä Suomessa kohti pohjoista. Pesimäajan ulkopuolella se kiertelee Lapissakin. Harmaapäätikka viihtyy paitsi haavikoissa myös tuoreissa, kuusivaltaisissakin sekametsissä.
Talviruokintapaikalle harmaapäätikan, monesti parikin, voi saada vakituiseksi vieraaksi. Luonteeltaan harmaapäätikka on hyvinkin valpas. Se tarkkailee ja odottelee pitkäänkin ennen saapumistaan tarjolla olevalle talille – ehkäpä kanahaukkaa peläten – kiertelee ja pyörii, nauraa räkättääkin, pikkuisen ääntelee kirjavien tikkojen tapaan hyvin pehmeää kjik-ääntä. Lopulta se rohkaisee mielensä ja lennähtää aterialle ja nauttii sen kaikessa rauhassa, jos sitä ei häiritä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Pitkänlinjan luontoharrastaja ja retkeilijä, jonka harrastus on laajentunut lintu- ja luontokuvaukseen. Kuvaa mielellään lintuja ympäristössään sekä niiden kevät- ja syysmuuttoa, maisemia, miljöitä ja tunnelmia.
Julkaisee havaintojaan luonnosta Suomi 100 -juhlavuoden ajan. Kuva: Pekka Nurminen
Jotenkin kaikki kohtaamiset lapinpöllön kanssa ovat kovin mieleenpainuvia, tunnelmallisia. Pöllön äänetön lento, tuijottavien silmien päättäväisyys, iso pyöreä pää ja koristeelliset naamakuviot luonnehtivat mitä aidointa metsien lintua – aika harvalukuista.