93/100

Käpytikka on yleisin tikkamme. Sen parasta talvista elinympäristöä ovat mäntykankaat ja havupuuvaltaiset metsät.

Käpytikan talvipäivä kuluu usein niin, että se hakee männystä tai kuusesta kävyn ja lentää se nokassaan ”pajalleen”. Käpytikan paja on sopiva rakonen esim. keloutuneessa puunrungossa. Siihen käpytikka kiinnittää kävyn – heitettyään ensin edellisen käpynsä pois – ja hakkaa kuusen tai männyn siemenet suihinsa. Ja sama toistuu tunnista ja lyhyehköstä talvipäivästä toiseen. Välillä kuuluu melko kantava kjik, kjik -ääni talvisista havupuiden latvoista.

Hyvinä käpyvuosina käpytikkoja on paljon. Käpytikat myös vaeltavat aika ajoin syyskesästä suurin joukoin. Ainakin ravintotilanne ja kannan kasvu ylisuureksi lienevät laukaisevia tekijöitä.

Käpytikka tulee helposti ruokintapaikalle ja lintulaudalle. Erityisesti sille maistuu tali. Kuvat käpytikasta on otettu Sipoossa.

Tässä käpytikan paja on korkealla keloutuneessa männyssä, kauniissa havumetsässä. Sipoo 2011

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi