Metsästäjät epäilevät, että susilukuja vähätellään. Tavoitimme Sauli härkösen suomen riistakeskuksesta vastaamaan susikysymyksiin.
Sauli Härkönen / Suomen riistakeskus
Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) mukaan Suomessa on 157–173 sutta. Uskotteko lukumäärään?
Se on kiistaton tieto. Petohavainnot, joihin tieto perustuu, ovat pääosin metsästäjiltä ja lisäksi Rktl:n, Metsähallituksen ja Rajavartiolaitoksen kenttähenkilöstöltä.
Suomen Metsästäjäliitto on kyseenalaistanut Rktl:n tietoa. Metsästäjäliitto on vapaaehtoinen kansalaisjärjestö. Heillä on omat ajatuksensa, ja he voivat vapaasti kommentoida aihetta.
Miksi susikonflikti on kärjistynyt juuri nyt?
2000-luvun alussa, kannan kasvaessa, keskusteltiin Itä-Suomessa. Mutta Länsi-Suomessa tilanne on uusi. Siellä ei ennen tätä ole ollut pysyvää susikantaa pitkiin aikoihin.
Paljonko sudet tappavat koiria vuosittain?
Muutamia kymmeniä.
Entä kotieläimiä?
Lammasvahinkoja on ollut jonkin verran tänä vuonna Satakunnan suunnalla. Ja Kiuruvesi–Pyhäntä-akselilla yksi nauta.
Ovatko nämä varmasti susien tekosia? Voivatko kyseessä olla risteymät tai villiytyneet koirat?
Risteymiä oli pari vuotta sitten todistetusti. Rktl niitä poistikin. Koirien ja suurpetojen tyylissä tehdä vahinko on eroja. On ollut myös tapauksia, joissa koira on käynyt lampaiden kimppuun.
Voiko koirien kuolemia estää?
Käytännössä vain, jos koira on omistajansa suojeluksessa tai häkissä läpi vuoden. Suomalainen metsästys perustuu koirankäyttöön. Kun alueella liikkuu koirien tappamiseen erikoistunut susilauma, riski on äärimmäisen suuri.
Koska susi on viimeksi tappanut ihmisen Suomessa?
1800-luvun loppupuolelta olivat Varsinais-Suomen lastentapot. Keskustelua käydään, oliko se raivotautinen susi, risteymä vai oikea susi. Esimerkiksi Amerikasta on myöhempiä tapauksia, mutta erilaisissa olosuhteissa.
Vaikuttaako historia Varsinais-Suomen susikeskusteluun?
Ilman muuta tämä linkittyy historiaan. Vanhempainyhdistykset ovat huolissaan lasten puolesta.
Rauhoittuuko tilanne Varsinais-Suomessa?
Nyt keskustelu käy kuumana, mutta pidemmällä tähtäimellä uskon, että ratkaisut löydetään.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa alettiin käyttää niin sanottua toimintakynnysmallia suden pihakäynteihin. Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kertoo, mitä se tarkoittaa.
Kun Ähtärin eläinpuisto 1973 perustettiin, sinne päätettiin ottaa vain Suomessa eläviä eläimiä. Nyt siellä voi kuitenkin nähdä esimerkiksi pikkupandan ja lumileopardin. Miksi?