Epäily: kannanhoidollisessa metsästyksessä rikottiin lakia
Kainuulainen rajavartija on pidätetty viralta tutkinnan ajaksi.
Kuva: Tero Poukkanen
Kainuussa on paljastunut metsästysrikosepäily suden kannanhoidollisen metsästyksen yhteydessä. Epäilty on Kainuun rajavartioston rajamies.
Poliisi ei ole tiedottanut asiasta, mutta rikoskomisario Seppo Nordström Kajaanin poliisiasemalta myöntää tutkinnan olevan käynnissä. Myös Kainuun rajavartioston komentaja Matti Sarasmaa vahvistaa tapauksen.
”Yksi rajavartiolaitoksen Kainuun rajavartija on pidätetty viralta suden kannanhoidollisessa metsästyksessä tapahtuneen metsästysrikosepäilyn vuoksi rikostutkinnan ajaksi”, Sarasmaa sanoo.
Sarasmaan mukaan Kainuun rajavartioston virkamiehiä ei ole aikaisemmin ollut epäiltynä suteen kohdistuvista metsästysrikoksista, vaikka muihin eläimiin kuten karhuun ja ahmaan liittyviä metsästysrikoksia on ollut.
”Henkilökuntaa on muistutettu, että toimivat työroolin mukaisesti myös vapaa-ajan harrastuksissa”, Saarasmaa painottaa.
Suden kannanhoidollisen metsästyksen päätyttyä helmikuun lopussa Suomessa on Luonnonvarakeskuksen (Luken) kanta-arvion mukaan jäljellä 200–235 sutta. Kuluneen vuoden aikana neljännes Suomen uhanalaisesta susikannasta, kaikkiaan 75 sutta, metsästettiin tai kuoli muista syistä.
Kannanhoidollisen metsästyksen kokeilu ei näytä lopettaneen suden salametsästystä. Tammikuun 2015 jälkeen ainakin kolme laumaa on kokonaan kadonnut, ja on syytä epäillä, että metsästystilanteissa ei ole kaikilta osin noudatettu metsästyslakia.
Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisi aiemmin tiedotteen, jonka mukaan se pitää kannahoidollisen metsästyksen toteutusta epäonnistuneena. Kannanhoidollinen metsästys ei esimerkiksi kohdistunut nuoriin yksilöihin, kuten lupailtiin, vaan saaliissa oli ainakin 11 alfanaarasta sekä yksi alfauros. Alfojen ampuminen on laumoille tuhoisaa. Pahimmassa tapauksessa laumat hajoavat.
Teksti: Ulla Räsänen
Kirjoittaja on Suomen Luonnon avustaja, joka kuuluu Luonnonsuojeluliiton petoryhmään.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa alettiin käyttää niin sanottua toimintakynnysmallia suden pihakäynteihin. Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kertoo, mitä se tarkoittaa.
Kun Ähtärin eläinpuisto 1973 perustettiin, sinne päätettiin ottaa vain Suomessa eläviä eläimiä. Nyt siellä voi kuitenkin nähdä esimerkiksi pikkupandan ja lumileopardin. Miksi?
