Kun kuusama aloittaa kukintansa, kimalaiset tavoittelevat mettä tunkeutumalla kukkiin suuaukosta. Myöhemmin kesällä ne purevat kukan takaosaan reiän ja ottavat meden sieltä. Miksi?
Kuva: käki1958 / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Kauri Mikkola
Kun kuusama aloittaa kukintansa, kimalaiset tavoittelevat mettä tunkeutumalla kukkiin suuaukosta. Myöhemmin kesällä ne purevat kukan takaosaan reiän ja ottavat meden sieltä. Miksi?
Kimalaistutkija Ilkka Teräs Helsingin yliopistosta arveli, että kuusamalla on ensin käynyt tarhakimalainen, jolla on pitkä kieli. Se on aika samannäköinen kuin mantukimalainen, keltaisia raitoja on vain yksi enemmän.
Varsinainen meden ryöstäjä on varmaankin ollut mantukimalainen (kuvassa). Sillä on lyhyt kieli, joka ei ylety kuusaman kannuksen meteen. Se tekee alun perin reiän kannuksen kylkeen, ja sen jälkeen muutkin kimalaiset voivat käyttää reikää.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
Millä perusteella kimalainen valitsee kukat, joissa se käy? Kimalaisella on pienet ämpärit takajaloissaan. Miten se täyttää ne? En ole kertaakaan nähnyt sen kääntävän imukärsäänsä niihin, ja silti ne täyttyvät kullankeltaisella siitepölyllä.