Etelä antaa pohjoiselle valon valtikan - kevätpäiväntasaus kello 18.57
Maapallon pohjoispuoli pääsee tästä illasta lähtien valon määrässä etelää voitolle. Tarkalleen tuo hetki on kello 18.57. Silloin Maa on saapunut kiertoradallaan kohtaan, jossa Aurinko paistaa aivan sivusta, molemmille navoille yhtä aikaa.
Kuva: Wikimedia Commons
Teksti: Antti Halkka
Maapallon pohjoispuoli pääsee tästä illasta lähtien valon määrässä etelää voitolle. Tarkalleen tuo hetki on kello 18.57. Silloin Maa on saapunut kiertoradallaan kohtaan, jossa Aurinko paistaa aivan sivusta, molemmille navoille yhtä aikaa. Päivä ja yö ovat nyt suunnilleen saman pituisia koko maapallolla. Tämän jälkeen etelänapa jää vaille aurinkoa ja pohjoisnavalla alkaa puolen vuoden pituinen päiväjakso.
Myös meillä Suomessa pohjoiset paikkakunnat voittavat tästä lähtien etelän päivän pituudessa. Yö lyhenee maaliskuussa nopeasti ja valon määrän lisääntyminen näkyy joka päivä. Esimerkiksi Oulussa päivän pituus on pidentynyt yli kaksi tuntia maaliskuun alusta. Pohjoisessa mennään kohti yöttömiä öitä, joiden alkuun on alle Utsjoella kaksi kuukautta.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Antti Halkka toimii Suomen Luonnon toimituspäällikkönä. Hän kirjoittaa lehteen ja sen verkkosivuille luonto- ja ympäristöaiheista. Sää- ja ilmastoasiat ovat yksi kiinnostuksen kohteista.
Tänään 20.3.2018 kello 18.15 on kevätpäiväntasaus. Auringon suosio siirtyy siis etelästä pohjoiselle taivaalle ja pohjoinen pallonpuolisko alkaa jälleen kääntyä täysin rinnoin kohti aurinkoa.
Apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta tutkii Auringon koronassa tapahtuvien purkausten magneettista rakennetta, jotta purkausten ennustaminen olisi tarkempaa.
Auringon ultraviolettisäteiltä on syytä suojautua, mutta suoja-aineissakin piilee vaaransa.
Lue kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousan vinkit auringonottoon ja aurinkovoiteiden hankintaan.