Kuinka pääsisin eroon pienistä harsosääskistä? Ne lisääntyvät valtavasti kukkaruukuissa eivätkä pidä lepoa talvellakaan. Ei ole auttanut mullan vaihtaminen sen enempää kuin mäntysuopavesi tai raparperilehtien keitevesikään. Ne ehkä tulevat parvekkeen oven kautta, koska vihanneslaatikossani multa on paksun katteen peitossa.
Bradysia sp. Kuva: James K. Lindsey / CC-BY-SA-2.5
Teksti: Kauri Mikkola
Kuinka pääsisin eroon pienistä harsosääskistä? Ne lisääntyvät valtavasti kukkaruukuissa eivätkä pidä lepoa talvellakaan. Ei ole auttanut mullan vaihtaminen sen enempää kuin mäntysuopavesi tai raparperilehtien keitevesikään. Ne ehkä tulevat parvekkeen oven kautta, koska vihanneslaatikossani multa on paksun katteen peitossa.
Tilanne ei ehkä ole niin dramaattinen kuin vaikuttaa. Nämä harsosääsket ovat erittäin todennäköisesti Bradysia amoena -lajia ja tiettävästi harmittomia kukille. Niiden toukat elelevät mullassa syöden ehkä sienirihmastoa tai muuta orgaanista ainesta, eivätkä ne vahingoittane kasvin juuristoa.
Itse elukka, kahden kolmen millin pituinen musta sääski, on mitä siroin hyönteinen, joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään. Itse pidän sääskiä myönteisinä elämän merkkeinä muuten niin kuolleessa kaupunkihuoneistossa. Valon ääressä aamulehteä lukiessa ne kyllä saattavat hiukan kutittaa juoksennellessaan käsillä tai nenänpäässä.
Sääsket ovat varmaankin peräisin nimenomaan kukkaruukuista eivätkä parvekkeelta, sillä se on juuri tämän lajin elintapa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.