Mikä otus pystyy kiipeilemään herneenvarsissa, irroittamaan juuri pullistuneet palot, jyrsimään reiän jokaisen herneen kohdalle ja syömään ne? Tämä tihutyö havaittiin Keski-Pohjanmaan vedenjakajaseudulla Lestijärvellä.
Vaivaishiiri. Kuva: Hecke / CC-BY-SA-3.0-migrated
Teksti: Matti Helminen
Mikä otus pystyy kiipeilemään herneenvarsissa, irroittamaan juuri pullistuneet palot, jyrsimään reiän jokaisen herneen kohdalle ja syömään ne? Tämä tihutyö havaittiin Keski-Pohjanmaan vedenjakajaseudulla Lestijärvellä.
Kysymykseen tulee ainakin kaksi kiipeilytaipumuksistaan tunnettua jyrsijälajia, sillä kuvauksesta päätellen tekijä ei voi olla lintu eikä mikään suurikokoinen kasvinsyöjänisäkäs.
Vaihtoehdoista yleisempi on metsämyyrä, joka on taitava kiipeilijä, riittävän kevyt voidakseen nousta ylös pitkin herneenvartta mutta varmasti riittävän vahva roikottaakseen palot maahan avaamista varten.
Toinen mahdollinen laji on vaivaishiiri, joka rakentaa pesänsäkin korsien varaan ja on metsämyyrää tavallisempi viljelymailla. Vaivaishiiren levinneisyysalue ulottuu hyvinkin Suomenselälle, siis myös Lestijärvelle. Jossain etelämpänä samanlainen tihutyö saattaisi olla myös metsähiiren tekoa mutta tuskin Lestijärven tienoilla.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Matti Helminen vastasi Kysy luonnosta -palstan lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985-2015. Helmisen vastausaluetta olivat nisäkkäisiin liittyvät kysymykset.
Vanhaan heinälatoon oli ilmaantunut asukas. Köysivyyhden sisään oli rakennettu pesä koivun tuohihelpeestä. Mikähän siellä asui? Lato sijaitsee heinäpellon reunalla, leppää, koivua ja haapaa kasvavan metsikön tuntumassa.
Karpaloita poimiessani löytyi sammalmättäältä ihana, vihreä pesä, jossa oli punaisia yksittäisiä karpaloita.
Tulin viikon päästä kameran kanssa lammen yli uudelleen katsomaan ja kuvaamaan. Siellähän se edelleen oli koskemattomana. Kerääkö jokin eläin suolla tällaisia ruokavarastoja?
Usein ainoaksi havainnoksi vaivaishiirestä jää nopeasti tien tai polun yli vilahtava pikkuruinen kellanpunaruskea otus, joka häntä pystyssä kipittää reunakasvillisuuden sekaan.