Ihminen ei ole ainoa laji, joka mielellään loikoilee rantakallioilla. Hylkeet näyttävät tarvitsevan maatukikohtia, joille ne palaavat ainakin muutaman päivän välein.

Touko–kesäkuussa Ahvenanmaan parhailla ulkoluodoilla voi olla tuhatkin harmaahyljettä. Vielä 1980-luvun alussa koko Suomen hallikanta oli vain joitain satoja yksilöitä, joten kanta on ilahduttavasti kasvanut. Hylkeet vaihtavat kevätkesällä karvansa uuteen, ja toimitusta edistää kuivalla maalla pysytteleminen.

Kuvasin monena vuonna harmaahylkeitä lentokoneesta, kun WWF laski halleja osana kansainvälistä Itämeren kannan arviointia. Näimme enimmillään noin 10 000 hyljettä vuonna 2006. Sittemmin kanta on kasvanut koko Itämerellä yli 30 000:een, mutta ei enää Suomen alueella. Kun samalla on siirrytty osin hylkeenkestäviin pyydyksiin, kalastusvahingot ovat selvästi vähentyneet.

Joillakin alueille on kehkeytynyt hyljeturismia. Ilmasta hylkeitä kuitenkin näkevät lähinnä linnut ja hyljelaskijat.

Ahvenanmaan paras hyljeluoto Kökarissa.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi