Iskeekö lintuinfluenssa enemmänkin Ahvenanmaalla talvehtiviin tukkasotkiin – lintuharrastaja huolestunut
Loppusyksyn lintuinfluenssa on tappanut villejä lintuja monin paikoin Euroopassa. Tukkasotka on ollut tavallisin uhri.
Tukkasotka on ympäri Eurooppaa ollut käynnissä olevan lintuinfluenssa-aallon pääuhri. Kuva Richard Bartz / Wikimedia Commons
Teksti: Antti Halkka
Ahvenanmaalta saatiin tänään tieto mahdollisista lintuinfluenssan lisäuhreista, kun Maarianhaminan Lilla Holmenin lintutarhasta löydettiin neljä kuollutta riikinkukkoa. Aiemmat ja varmat tiedot koskivat tukkasotkia, joita oli löydetty maakunnasta kuolleena noin 60. Tukkasotkalöydöt tehtiin jo kaksi viikkoa sitten, 12. marraskuuta, mutta asia ilmoitettiin vasta tutkimusten valmistuttua.
Lintuinfluenssan tyypiksi on määritetty H5N8, jonka ei tiedetä koskaan tarttuneen ihmiseen. Linnuille muoto on kuitenkin vaaraksi, eikä Suomessa ole koskaan aiemmin ole esiintynyt ärhäkkää, korkeapatogeenistä lintuinfluenssaa.
H5N8-lintuinfluenssa on vaarallinen sekä kesyille että villeille linnuille.
Myös ihmisen reaktio lintuinfluenssan leviäminen estämisessä on kova. Ruotsissa ilmoitettiin perjantaina 200 000 kanan teurastamisesta.
Noin kuukausi sitten alkanut tämän syksyn lintuinfluenssa-aalto on esiintynyt useissa Keski-Euroopan maissa. Uhrien joukossa on ollut paljon juuri tukkasotkia ja punasotkia sekä lokkeja. Myös Tanskassa on havaittu tukkasotkakuolemia. Äskettäin eteläisestä Ruotsista raportoitiin myös telkästä. Saksassa paikallinen eläintarha suljettiin, kun siellä asustanut emu kuoli lintuinfluenssaan.
Britannian viranomaiset pitävät mahdollisena, että virus on voi olla muuntunut entistä herkemmin ainakin joillekin lintulajeille tautia aiheuttavaksi, mutta arvioi samalla että osa lajeista voi saada tartunnan sairastumatta. Alustavissa tutkimuksissa virus on kuitenkin ollut hyvin samankaltainen kuin parin vuoden takainen.
Ahvenanmaalla lintuinfluenssa voi pahimmillaan iskeä enemmänkin maakunnassa talvehtiviin vesilintuihin.
”Onhan tämä huolestuttavaa”, sanoo Suomen Luonnolle lintuharrastaja Jörgen Eriksson, joka oli pitkään Ahvenanmaan linnustonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja.
”Täällä on ollut syksyllä todella paljon tukkasotkia. Niitä on tuhansia.”
Toistaiseksi Eriksson ei ole kuullut uusista kuolleina löydetyistä sotkista tai muista linnuista.
Vaikka tukkasotka on nykyisin Ahvenanmaalla talvehtijana runsas, pesimälajina se luokiteltiin Suomessa vuoden 2015 arvioinnissa erittäin uhanalaiseksi.
Lintuinfluenssan vaikutus tukkasotkaan tulee nyt ikävänä lisänä entisiin uhkatekijöihin. Toistaiseksi määrät Euroopassa eivät kuitenkaan ole olleet todella suuria.
BirdLife Suomi korostaa maltillisuutta lintuinfluenssasta keskusteltaessa. BirdLifen hyvä tietopaketti löytyy täältä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Antti Halkka toimii Suomen Luonnon toimituspäällikkönä. Hän kirjoittaa lehteen ja sen verkkosivuille luonto- ja ympäristöaiheista. Sää- ja ilmastoasiat ovat yksi kiinnostuksen kohteista.
Suomen Luonto kertoi 1970-luvulla merikotkan kuulumiset. Merikotkaraportti vuosilta 1974 ja 1975 julkaistiin numerossa 5/1975. Koko maan poikastuotto oli 1974 kymmenen, 1975 vielä vähäisempi.
