Isojärven kansallispuistossa Kuhmoisissa on retkeilyreittien lisäksi paljon arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita.
Huhtalan torppa.
Kuva: Johanna Mehtola
Isojärven kansallispuistossa Kuhmoisissa on monia reittivaihtoehtoja. Jos retki alkaa Heretystä – vanhan metsätyökämpän, nykyisen puiston pääopastuspisteeltä – voi aluksi kiertää Heretyn kolmen ja puolen kilometrin luontopolun, jolla voi tutustua talousmetsiin ja nähdä komean siirtolohkareen. Kierroksen jälkeen voi tehdä tulet Kannuslahden nuotiopaikalla ja pulahtaa Kurkijärveen uimaan.
Heretystä pääsee myös Lortikkaan, joka on entinen savottakämppä, nykyinen vuokrakämppä.
Itse Isojärvelle pääsee retkeilemään vaikkapa veneellä tai kanootilla. Tällöin retki kanttaa aloittaa Nokipohjasta tai Kalalahdesta. Renusaaressa on laavu ja tulipaikka sekä telttailualue ja Luutsaaressa on vuokramökki sekä Kalapirtti 1800-luvulta. Luutsaaren Kalapirtti kokosi paikallisen nuottakunnan muikunpyytäjät jo 1800-luvulla. Pirtissä selviteltiin pyydyksiä ja levättiin sekä lämmiteltiin pitkien pyyntimatkojen lomassa.
Kalapirtin vanhaa hirsiseinää.
Kyltti Kalapirtin seinässä kieltää kaiverrukset.
Myös Huhtalan torppa on vierailun arvoinen. Rakennushistoriallisesti arvokas kruununtorpparin talo on rakennettu 1850-luvulla ja se on säilynyt hyvin. Se oli aikanaan seudun vauraimpia torppia.
Huhtalan torpan tupa.
Isojärven kansallispuisto on perustettu 1982 ja sen pinta-ala on 22 neliökilometriä.
Lue lisää puiston nähtävyyksistä ja palveluista www.luontoon.fi.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
On paimenpestimme viimeinen päivä. Aika täällä Luutsaaressa on mennyt kuin siivillä. Karitsat ovat tulleet jo mukavasti tutuiksi. Paimenviikot täällä jatkuvat aina syyskuulle. Silloin päkäpäätkin ovat varmasti jo kasvaneet isommiksi niityn hyviä antimia popsien.
Luutsaari kiittää ja kuittaa.
Nykyään Isojärven kansallispuistoon kuuluvan Luutsaaren ensimmäinen rakennus oli kalastajien rakentama Kalapirtti, mutta 1850-luvulla sinne rakennettiin viljelytorppa nimeltään Saari-Mäkelä.
Suomen Luonnon toimittaja Johanna Mehtola ja AD, valokuvaaja Marika Eerola olivat lammaspaimenessa Isojärven kansallispuiston Luutsaaressa kesäkuun alussa. Kaikki kymmenen karitsaa pysyivät katraassa ja paimenetkin ovat palanneet takaisin töihinsä.
Metsähallituksen suunnittelija Hanna Aho kertoo lammaspaimenen työstä. Metsähallitus sai hakemusten ryöpyn tänä kesänä viikon pituisiin lammaspaimenkomennuksiin. Suomen Luonto pääsi kokeilemaan lammaspaimenen työtä!