Olen aina uskonut, että jänikset ovat kasvinsyöjiä. Äsken näin kuitenkin jäniksen jahtaavan nurmikentällä lähes itsensä kokoista lintua. Lintu lenteli matalalla laskeutuen vähän väliä ja jänis juoksi perässä. Oliko jänis riistan hankinnassa vai mistä on kyse?
Rusakon kuva: Adam Kumiszcza / Wikimeddia Commons
Teksti: Matti Helminen
Olen aina uskonut, että jänikset ovat kasvinsyöjiä. Äsken näin kuitenkin jäniksen jahtaavan nurmikentällä lähes itsensä kokoista lintua. Lintu lenteli matalalla laskeutuen vähän väliä ja jänis juoksi perässä. Oliko jänis riistan hankinnassa vai mistä on kyse?
”Putos haavasta lehti, tuli polun poikki, isäjussi kuin ammuttu viitaan loikki”! Siinä runoilija Lauri Pohjanpään kiteyttämänä jäniksen, niin metsäjäniksen kuin rusakonkin, normaali selviytymistarina. Välttääkseen mitä tahansa vaaraa jänis ottaa käpälät alleen, pakenee ja kätkeytyy. Tässä tapauksessa jänis kuitenkin käyttäytyi vastoin sääntöä.
Varmastikaan kysymys ei ollut saaliin tavoittelusta, sillä jänislajimme ovat kasviravinnon käyttäjiä. Selitys outoon käytökseen voi olla siinä, että lintu – todennäköisesti varis – oli tullut uteliaana lähestyneeksi nurmikolla ruokailevaa jänistä ja siten härnännyt sitä. Ilmeisesti jänis oli ihmisiinkin tottunut rusakko. Rusakko oli jo ennättänyt oppia, että varista ei kannata paeta, koska se ei ole kuolemanvaarallinen. Rusakko kuitenkin koki variksen lähentelyt kiusallisiksi ja yritti hätistellä rauhanhäiritsijän tiehensä.
Toinen mahdollinen mutta vähemmän todennäköinen selitys on, että rusakko puolestaan oli tullut uteliaaksi ja halusi kokeilla, millainen otus varis oikein on luontojaan.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Matti Helminen vastasi Kysy luonnosta -palstan lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985-2015. Helmisen vastausaluetta olivat nisäkkäisiin liittyvät kysymykset.
Hassu veikkonen tämä vasemmalla puolella oleva pupujussi. Onko se oikea jänis? Kahtena aamuna se on tullut noin 2–3 metrin läheisyyteen. Sehän ei ole tyypillistä normaalille jänikselle, joka ponkaisee pusikkoon saman tien.
Katselin kerran kahden rusakon kisailua. Ne juoksivat vinhaa vauhtia peräkanaa ja välillä nousivat vastakkain pystyyn ja huitelivat toisiaan etutassuillaan niin että mäiske kävi. Mistä tässä on kysymys?
Kesämökillämme oli viime kesänä rusakko, jolla oli viisi poikasta. Poikaset olivat hajallaan eri puolilla pihaa, mutta aina illalla hieman ennen yhtätoista ne kokoontuivat samaan paikkaan. Kohta siihen saapui emokin, joka imetti poikaset. Kunkin poikasen imetys kesti vain noin 30–60 sekuntia. Sitten emo loikki jälleen metsään. Poikaset seurasivat emoaan jonkin matkaa ja hajaantuivat sitten maastoon. Näytelmä toistui samanlaisena joka ilta. Onko ilmiö harvinainen? Montako kertaa vuorokaudessa rusakko imettää?
Metsäjänikset ovat vähentyneet suuressa osassa Suomea. Etelä- ja Lounais-Suomessa kanta on vähentynyt jopa 40–50 prosenttia parinkymmenen viime vuoden aikana.